EM-yleisurheilu 2012 |

Bergius nauroi emämokalleen - "En mahda mitään itselleni"

Jere Bergiusta huvitti myös tulos, jolla finaaliin pääsi. Viimeinen yritys 555:stä oli lähellä.

Jere Bergius nousee seiväshyppypatjalta.
Kuva: Lehtikuva

Jere Bergius jäi karsintaan miesten seipään EM-karsinnassa. Bergiuksen karsinnassa oli komediaa ja arviointivirheitä, ja karsinnan jälkeen tämä lähinnä nauratti luonnonlasta.

- Kuulin tuossa, että 530:lla pääsi finaaliin, joten ei tuosta kyllä hirveän hyvä maku jäänyt. Aika naurettava tulos kyllä, Bergius pyöritteli päätään.

Bergiuksen karsinnan alku oli lähinnä komediaa. Hän ehti ensimmäiseen yritykseensä 530:sta vasta aivan viime tingassa. Antaa miehen itse kertoa tarinansa.

- Vähän nukahdin siinä. Minulle sattuu tuollaista välillä. Katsoin yhtäkkiä, että nimeni on siellä taululla ja minulla oli 30 sekuntia aikaa. Otin nopeasti kaikki vaatteet pois - tai no, en nyt ihan kaikkia. Laitoin pihkaa käsiin, mutta se ei ehtinyt kuivua ja sitten se vain vain valui siinä seipäällä. Toinen yritys ei liikkunut lähellekään rimaa, Bergius naureskeli.

- Ennen kolmatta yritystä nauratti, että olepa nyt rehellinen, Jere. Tällainen kisa ja tällaiset hypyt kahteen ensimmäiseen, niin ei siinä voinut mitään muuta kuin laittaa hyvän hypyn siihen.

25-vuotiaalle Bergiukselle kyseisenkaltaiset nukahdukset eivät ole aivan epänormaaleja. Kaksinkertainen Suomen mestari aikoo kuitenkin skarpata Lontoon olympiakisoihin mennessä.

- Minulla on käynyt nyt kaksi kertaa arvokisoissa tuollainen nukahdus. Jos se tulee, se tulee sielläkin. En mahda mitään itselleni ja sille, millainen olen. Pitää olla vähän tarkempi Lontoossa, Bergius virnisti.

”Saakeli, kun vain runnoisi käsillä”

Viimeinen yritys 555:stä oli lähellä. Se yritys olisi tietenkin riittänyt finaalipaikkaan, ja se jäikin harmittamaan Bergiusta, joka jäi karsintaan myös Daegun MM-kisoissa viime vuonna.

- Se oli ihan ok, mutta minun olisi vain pitänyt painaa käsilläni enemmän. Sinänsä harmittaa, että viime vuonna oli sama homma 560:sta Daegussa. Saakeli, kun vain runnoisi käsillä, se olisi mennyt yli. Ei mahda mitään.

Bergius ei ollut ainoa hyppääjä, jolla oli vaikeuksia karsinnassa. Muun muassa moninkertainen arvokisamitalisti, Ranskan Romain Mesnil jäi ilman tulosta.

- Nyt olosuhteet olivat tosi pahat. Sen takia tuo tulostasokin varmaan oli niin huono. Välillä se pyöri niin, että oli mahdotonta edes juosta. Minulla se ei kuitenkaan jäänyt siitä kiinni. Viimeisessä yrityksessä 555:stä minulla oli hyvät olosuhteet. En vain saanut siihen hyvää hyppyä, Bergius totesi.

- Totta kai tämä menee omaan piikkiin. Ei siinä mitään selittelyä ole. Keli ja kenttä ovat kaikille samat. Jos pistää tekniikan kuntoon, on finaalissa. Nyt en ole.

Lontoo tulee nopeasti vastaan

Finaaliin riitti lopulta niinkin kehno tulos kuin 530 puhtaalla sarjalla. Bergius jätti väliin korkeudet 540 ja 550, mutta jälkiviisastelulle hän viittasi leppoisassakin mielentilassa heti kintaalla.

- Ajattelin, että 555:llä pääsee finaaliin. En saanut hyvää hyppyä, mutta se oli silti aika lähellä. Jos saan hyvän hypyn, on aivan sama, onko rimassa 550, 555 vai 560. Sillä ei periaatteessa ole merkitystä, Bergius muistutti.

- Jälkeenpäin sitä on ihan tyhmää lähteä katsomaan, millä tuloksilla pääsee finaaliin. Olisi sama kysyä siltä toiselta Ranskan jätkältä, joka jäi ilman tulosta, miksi hän aloitti 555:stä, kun kerran 530 olisi riittänyt. Harvemmin tuollaisilla tuloksilla pääsee.

Bergiuksen kausi jatkuu Saksassa ensi viikonloppuna. Kun Lontoon olympiakisojen A-raja on jo taskussa, uusi päätavoite tulee nopeasti eteen.

- Nyt on paljon kisoja, ja toivottavasti saisin tekniikankin paremmin toimimaan Lontoossa. En ole sitä vielä hirveästi miettinyt, kun yleensä mietin vain kisa kerrallaan. Nyt tuntuu hyvältä, kun jäljellä on vielä Lontoo, ettei se jäänyt tähän. Nyt oli niin heikko suoritus itseltäni, Bergius totesi.

Kommentoi aihetta

(16 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Urheilun toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Urheilun toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.



kyllästynyt

Ilmoita asiattomasta kommentista

Ja tällaisia "huippu-urheilijoita" me sitten lähetetään Lontooseen. Ei tiedetä omaa hyppyvuoroa eikä osata arvioida omaa päivän kuntoa ja sitten vielä kehdataan naureskella asialle. Eiköhän tämäkin kaveri ole näyttönsä arvokisoissa antanut kun ei edes edellisistä kisoista osata ottaa opiksi ja hypätä jokaista korotusta kun rahkeet eivät kerta riitä kuitenkaan kovin pitkälle. Hyvää lomamatkaa Jere Lontooseen!


Karjalalippis

Ilmoita asiattomasta kommentista

Se nyt vasta olisikin, jos sinne mentäisiin raivoamaan ja tiuskimaan haastatteluissa. Sitten olisivat samat tyypit täällä kommenteissa valittamassa kuinka törkeästi urheilija käyttäytyy, ja kuinka sinne ei pitäisi lähettää moisia tyyppejä ollenkaan. Paljon vähemmästäkin käy kuten Evilälle aikoinaan. Toimittaja meni möläyttämään tyhmimmän mahdollisen kysymyksen, jonka pahan epäonnistumisen yhteydessä voi esittää, ja sitten oltiin mediassa itkemässä kuinka törkeästi urheilija käyttäytyi, kun meni ja tiuskaisi pelisilmänsä kotiin unohtaneelle toimittajalle takaisin.

Itku tietysti on aina toimittajien ikisuosikki, tunnetila jonka nappaaminen televisiolähetykseen tai peräti haastatteluun tuo mainetta ja kunniaa, mutta sellaista ei suomalaisten nykyisellä menestyksellä tulla näkemään. Itkua kun ei urheilijoista tahdo irrota kuin varman voiton valuessa sormien välistä muiden kätösiin oman kämmäyksen tai onnettomuuden vuoksi.



tase

Ilmoita asiattomasta kommentista

Urheiluliitto mainosti viime syksynä panostavansa seiväshyppyyn,kun on kerran lahjakkaita urheilijoita.Tulos entistäkin huonompaa ja ennenkaikea tyhmempää kuin koskaan.Ensimmänen tehtävä olisi opettaa urheilijat kilpailemaan muuallakin kuin kyläkilpailuissa.A.Kalliomäki mukaan toimintaan organisoimaan hommat kuntoon!




relax

Ilmoita asiattomasta kommentista

Hyvä suhtautuminen asioihin! Mies on rehellinen ja avoin itselleen ja muille, mitä tuota valittelemaan??!! Mielummin lukee ja kuulee tällaisia kommentteja kuin ainaista valitusta ja sanojen venytystä, kun homma ei onnistu. Kannattaa suhteuttaa asioita maailmankaikkeutteen, niin näkee asioita eri tavalla. Ilopillereitä tarvitaan aina!


Apurahat takaisin!

Ilmoita asiattomasta kommentista

Näitä bergiuksia urheilijoissamme on aivan liiaksi. Koskaan ei tule menestymään urheilijat tällä asenteella. Erityisesti hyppylajeissa on on asennevammaisuutta, suuret on ollut puheet torrolakin mutta koskaan ei edes karsinnasta eteenpäin arvokisoissa. Sitten vielä kehdataan naureskella omille saamattamuuksilleen. Kaikki apurahat yms. tuet takaisinperintään ko. tyypeiltä. Hävetää katsoakin moista touhua.


kotka

Ilmoita asiattomasta kommentista

Eikö Lontoon voisi unohtaa - kustannussyistäkin.


Valmennusta ihmettelevä

Ilmoita asiattomasta kommentista

Eikö näillä ensikertalaisilla ole valmentaja, joka "huutaisi" tilannetietoja ajan kulumisesta ja mahdollisesti sään muuttumisesta.

Sama koskee Erikssonia. Jonkun olisi pitänyt herättää tämä neitonen 2 km jälkeen ja palauttaa maan pinnalle.

Jos valmentaja istuu katsomossa, mahdollisesti jopa äänen kuulumattomissa, niin ei voi paljoa toivoa. Kautta kisojen on ollut kilpailijaa ohjaavan ja tukevan koneiston koneiston puute. On kyllä lääkäri ja pappi, mutta ne auttavat usei jälkikäteen.

Urheilun pääuutiset

Mestarien liiga

KOMMENTTI: Bayernin menestys on rakennettu pettymyksille

Bayern Münchenin Arjen Robben tuulettaa maalia.

Jos Saksassa et ole Bayernin kannattaja, todennäköisesti vihaat seuraa. Baijerilaiset käyttäytyvät suurseuran tavoin vähintäänkin itsevarmasti, monien mielestä ylimielisesti.

Suosittelemme

Urheilun tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä