Maamme-laulu Oslon yliopiston aukiolla nostatti kylmät väreet selkäpiihin. Viestin voitonjuhlamme Lahden torilla teki aikanaan saman, mutta vaihtui jäätäviin väristyksiin, ja ajan myötä kansalliseen traumaan. Toivottavasti Matin mestaruus viimein balsamoi haavat, ainakin omani.

Pessimistit povasivat Suomelle menestyksen suhteen nollakeliä, mutta joutuivat pettymään, sikäli kun kykenevät. Nuoren Krista Lähteenmäen ja viime hetkellä kuntonsa löytäneen Aino-Kaisa Saarisen johdolla Suomen naiset voittivat kolme mitalia, ja Heikkisen maailmanmestaruus kruunasi kakun. Liberecin kahdeksan mitalin saaliista tosin jäätiin selvästi.

Alamäkeen

Mäkihypyn ja erityisesti yhdistetyn osalta tilanne näyttää synkemmältä. Janne Happosen ja Ville Larinnon vammat selittävät osaltaan mäkijoukkueemme heikkoa tulosta, mutta yhdistetty lentää oikeasti matalalla. Yhdeksän vuotta sitten juhlimme Samppa Lajusen johdolla joukkuekisan olympiakultaa, nyt emme saaneet joukkuetta suurmäen kisaan.

Edellisen kerran pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruudesta kilpailtiin ilman suomalaisedustusta Innsbruckissa vuonna 1933. Taaksepäin on menty, rajusti.

Janne Ahonen puolestaan menee jatkossa vauhdikkaasti eteenpäin. Mies keskittyy kiihdytysautoiluun, ja nitro dragster korvaa mäkihypyn endorfiinin lähteenä.

Viimeisenä kautenaan kuningaskotka koki sulkasadon, mutta pesän urheilumme historiaan hän rakensi jo aiemmin. Yhdeksäntoista arvokisamitalin mies, viisinkertainen mäkiviikon voittaja päättää hämmästyttävän uransa kotimäessään, Salpausselän kisoissa.

Mäkihypystä vielä. Naismäkihyppääjät jatkoivat MM-kisoissa lentoaan kohti olympiastatusta. Sitä jäin pohtimaan sopiiko tasa-arvon nimissä myös naishyppääjiä kutsua mäkikotkiksi.

Kovat odotukset

Kolme neljäsosaa suomalaisista pitää maamme kansainvälistä urheilumenestystä tärkeänä. Tuoreen kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan urheilu on koko kansan juttu, menestystä odotetaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Vain kuusi prosenttia suomalaisista ei piittaa asiasta. Tärkeimpänä pidetään yhä menestystä hiihdossa, yleisurheilu ja jääkiekko seuraavat tuntumassa.

Kansankunnan kiinnostus heijastui katsojalukuihimme. Yle välitti kisoista yhteensä kuusikymmentä tuntia tv-ohjelmaa, ja päivittäiset lukemat pyörivät tukevasti yli puolen miljoonan katsojan tasolla. Eniten kiinnosti naisten viesti, jota seurasi parhaimmillaan lähes miljoona suomalaista.

Urheilijat kokevat kansakunnan odotukset toisinaan menestyspaineina. ”Välillä odotukset ylittävät kohtuuden rajat.”, totesi Aino-Kaisa Saarinen, yhdentoista arvokisamitalin nainen. ”MM-pronssi on äärettömän kova suoritus.”, komppasi vuosikymmenen huipputasolla hiihtänyt Pirjo Muranen.

Pysähdytään hetkeksi miettimään. Kestävyyslajeissa urheilija harjoittelee vuosia, ja tuhansia tunteja, noustakseen huipulle. Arvokisojen lähestyessä elimistö viritetään iskuun riskirajoilla liikkuen. Meneekö yli, kestääkö kroppa? Iskeekö flunssa, onnistuuko voitelu? Kaiken onnistuessa nouset urheilun tarustoon, vastoinkäymisten kohdatessa löydät itsesi ristiltä.

Pettymyksen hetkellä ymmärtäjiä löytyy yleensä vähän, kriitikkoja sitäkin enemmän. Viime vuosina arvostelun sävy on entisestään tummunut, ja lopullisen totuuden tuntuvat tietävän elämänsä aikana vain saunassa hikoilleet keskustelupalstojen nuoret sankarit.

Ohutta yläpilveä

”Paras mäkikisa, mitä ei koskaan nähty”, totesi Matti Nykäsen maailmanmestaruutta Oslon sumussa vuonna 1982 todistanut katsoja. Tälläkin kertaa Holmenkollen tarjosi reissumiehen huoneentaulusta tuttua keliä, yöllä kirkasta, aamulla sumua, iltapäivällä selkenevää.

Marit Björgen osoitti sumun seassa suuruutensa, voitti neljä maailmanmestaruutta ja nousi arvokisahistorian menestyksekkäimmäksi hiihtäjäksi. Päätösmatkan jälkeisessä haastattelussaan Björgen lähetti tylyt terveiset kilpasiskoilleen. ”Jatkan uraani ainakin seuraaviin olympiakisoihin.”, kuului tuomio.

Petter Northug puolestaan osoitti pienuutensa. Viestin maalintulo vastustajaa pilkaten hiljensi stadionyleisön, ja aiheutti myötähäpeää. Vuonojen valtakunta kuitenkin toipui nopeasti, ja seuraavan päivän paikalliset gallupit paljastivat vinoon kasvaneen kansanluonteen. Neljä viidestä norjalaisesta piti Northugin käytöstä täysin hyväksyttävänä.

Täydellinen rivi

Perinteinen kisaveikkauksemme päättyi Hufvudstadsbladetin kollegan Christoffer Herbertsin historialliseen voittoon. Toffe nimittäin veikkasi kisahistorian ensimmäisen täydellisen rivin, kaikki kahdeksan varmaa voittajaa osuivat. Tulos ei yllätä, ennen lehtimiesvuosiaan mies nimittäin kypsyi vuosikymmenen Ylen ruotsinkielisen urheilutoimituksen hautomossa.

Oma kisaveikkaukseni kaatui heti kolmannessa kohteessa, kun mestariksi veikkaamani Emil Jönsson hiipui miesten sprintissä kolmanneksi. Häpeäkseni tunnustan, että kahdeksasta kohteestani vain kaksi ensimmäistä piti, joten valuin 27 veikkaajan joukossa sijalle 23.

Toffen oikea rivi ansaitsee tulla julkaistuksi, joten olkaapa hyvä. 1. Suurmäen joukkuekilpailu, Itävalta. 2. Normaalimäen joukkuekilpailu, Itävalta. 3. Naiset 10 km (P), Marit Björgen. 4. Naisten viesti, Norja. 5. Naisten yhdistelmähiihto, Marit Björgen. 6. Miesten viesti, Norja. 7. Miesten yhdistelmähiihto, Petter Northug. 8. Mäkihyppy, naiset, Daniela Iraschko.

Rivi heijastelee osuvalla tavalla Oslon kisojen henkeä. Norja ja Itävalta voittivat yhteensä viisitoista maailmanmestaruutta, ja vain kuusi ykkössijaa lipsahti muille. Mitalitilastoon ylsi kaikkiaan kaksitoista maata, Suomi nousi neljällä mitalillaan listan viidenneksi.

Hyvä kysymys

Kisaveikkauksemme luoja Hannulan Mikko lanseerasi näissä kisoissa Hyvä Kysymys -formaatin, jonka suosio yllätti meidät kaikki. Nettisivujemme kautta kysymyksiä tulvi yhteensä yli kaksi tuhatta, ja Mikon johdolla mahdollisimman moneen myös vastattiin.

Kysymysten laatu vaihteli hellyttävistä nerokkaisiin. Ensin mainittuihin lukeutuu ilmeisesti iäkkäämmän neiti-ihmisen tiedustelu siitä miten ihmeessä kisajärjestäjät onnistuivat muutaman päivän aikana kasvattamaan normaalimäen suurmäen mittoihin, jollain vivullako? Sellaisen vivun toivoisin itsekin löytäväni.

Toisessa, sarkasmilla maustetussa viestissä vaadittiin, että Ylen kaiken tietävien asiantuntijoiden pitäisi lähetyksissä viisastelun sijaan suunnata energiansa valmentamiseen. Niinpä. Radiolähetysten asiantuntijamme Toni Roponen on Matti Heikkisen henkilökohtainen valmentaja, kuvaputkipuolella viisasteleva Jarmo Punkkinen puolestaan valmensi Kaisa Mäkäräisen ampumahiihdon maailmanmestariksi.

Suuri seikkailu

Tonilla piti valmennuksen ja asiantuntijan tehtävien ohella muutenkin kiirettä, sillä mies osallistui aktiivisesti myös suksien testaukseen. Niinpä siirtyminen Jarmo Lehtisen rinnalle Radio Suomen selostuskoppiin jäi ymmärrettävästi usein viime tinkaan.

Miesten viestin selostukseen Toni saapui suoraan ladulta, viime hetkellä ja hikeä valuen. Selostuksen lomassa hän ripusteli hikisen hiihtoasunsa tuolin selkänojalle kuivumaan ja hoiti kommentoinnin tyylikkäästi pelkkiin alushousuihin pukeutuneena. ”Tonin kanssa selostaminen on suurta seikkailua.”, totesi urallaan lähes kaiken kokenut Jarmo.

Valveutuneet katsojamme kaipailevat toisinaan lisää naispuolisia asiantuntijoita lähetyksiimme. Ihan aiheesta, joten mietinkin mahtaisiko vaikkapa hiihtouraansa ilmeisesti lopetteleva Murasen Pirjo innostua asiasta.

Polvi kuntoon

Leikattu polveni kesti mainiosti reissun rasitukset. Jumppasin innokkaasti fysioterapeuttini ohjeita noudattaen. ”Älä lopeta, vielä hetki!”, kaikui korvissani. Toisella kisaviikolla jouduin tosin työkiireiden johdosta hieman hellittämään, ja tyydyin polkemaan kuntopyörää.

Näyttelijä Matti Pellonpään syntymästä tuli tällä viikolla kuluneeksi kuusikymmentä vuotta. Boheemielämää viettänyt Pellonpää muistetaan tietysti huikeista elokuvarooleistaan, mutta myös urheilun ystävät saivat nauttia hänen osaamisestaan. Pellonpään julkaiseman lastenlevyn tunnetuin kappale on nimittäin Keke Rosberg formula rock.

Formulakauden alku viivästyy, mutta rallin MM-sarja ehti jo palata arkeen, kun Citroen-kuskit karkasivat Meksikossa Fordin suomalaiskaksikolta. Poikiemme ei pidä kuitenkaan vaipua epätoivoon, sillä tarvittaessa lohtua tarjoavat MM-sarjan viehättävimmät mekaanikot, siellä Escort servicessä.

Rallin maailmassa raha palaa, mutta Pellonpään nokkeluudella pärjäisi sielläkin. ”Peltsi hei, lainaa kymppi!”, pyyteli Silu Seppälä taannoin kulttuuriravintola Kosmoksen nurkkapöydässä. ”Keneltä?”, kuului vastaus.

Tapsa