Hanski: Rahaa uimareille, ei järjestelmälle
Uinnin järjestelmässä on vikaa ja lyhyen radan kisoja pitäisi pitää vain välipalana, lataa Yle Urheilun asiantuntija Vesa Hanski.
Lontoon olympiauinnit sujuivat suomalaisilta varsin mollivoittoisesti, vaikka kisoihin saatiin peräti seitsemän uimarin joukkue. Matti Mattsson ja Matias Koski olivat ennätyksineen ainoat valonpilkahdukset, mutta hekään eivät päässeet alkueriään pidemmälle.
- Uinnin järjestelmä on olemassa, sillä isoissa kaupungeissa toimivat valmennuskeskukset ja uimarit käyttävät akatemian palveluita, mutta ongelma on tällä hetkellä siinä, että meillä putoaa aikuisuuden kynnyksellä olevia uimareita hirvittävä määrä pois lajin parista, Hanski totesi.
- Esimerkiksi Uimaliiton Lontoo-projektissa pyöri sellaiset 50 uimaria, ja heitä putosi pikkuhiljaa pois; joko he ovat lopettaneet tai sitten heidän tasonsa huononi niin paljon, etteivät he päässeet enää valmennusrinkiin mukaan.
Hanskin mielestä ongelma tällaisissa projekteissa on se, etteivät ne anna mitään. Hänen mielestään kaksi viikonloppua vuodessa jossain urheiluopistossa ei tee kenestäkään huippu-uimaria.
Muut ammattilaisia, uimari amatööri
Hanski peräänkuuluttaakin sellaisen järjestelmän luomista, joka tarjoaa vaihtoehdon aikuisiän kynnyksellä oleville uimareille.
- Kun uimari lopettaa lukion ja miettii vaihtoehtoja elämässään -meneekö työelämään vai rupeaako opiskelemaan - niin huippu-urheilun olisi oltava yksi varteenotettava vaihtoehto pärjätä. Kun nuori muuttaa pois kotoa, niin usein raha ratkaisee, Hanski muistutti.
- En minä uimaria siitä voi syyttää, mutta kylmä fakta on, että nykyään ne rahat ohjautuvat järjestelmän ylläpitämiseen eikä uimarin taskuun. Uimarin tasku on tyhjempi kuin aikaisemmin.
Niin kutsuttua drop outia on uinnissa eniten juuri sillä hetkellä, kun urheilijoiden pitäisi harjoitella enemmän ja nousta kansainväliselle tasolle. Moni uimari lopettaa, koska ei pysty siihen.
- Vaikka kuinka paljon olisi järjestelmää, ammattilaisvalmentajaa ja toiminnanjohtajaa, niin se uimari on jatkuvasti amatööri. Tähän pitäisi saada muutosta, ja siinä prosessissa ovat seurat ja Uimaliitto keskiössä.
Lyhyen radan kisat välietappeina
Suomalaisuimarit napsivat usein menestystä lyhyeltä radalta, mutta pitkän radan arvokisoissa kärki karkaa. Lyhyen radan arvokisat järjestetään talvisin ja pitkän radan kesäisin, ja useat uimarit pitävätkin lyhyen radan kisoja vain välietappina tai jättävät ne kokonaan väliin.
Hanskin mukaan on vaara, että uimarit keskittyvät liian nuorena lyhyen radan lajeihin, joista ei olympiakisoissa ole lajina kuin 50 metrin vapaauinti.
- Silloin olympialaisissa ei pysty hyviin suorituksiin. Siksi mielestäni suomalaisen uinnin olisi pelkästään ja vain ja ainoastaan keskityttävä niihin lajeihin, jotka vievät olympialaisissa menestykseen. Koko valmennuksen pitäisi keskittyä siihen, hän totesi.
- Seitsemän uimarin joukkue on edelleen hyvä suoritus olympialaisissa, etenkin kun he uivat nimenomaan niitä lajeja, mitä ei uida lyhyen radan EM-uinneissa. Olympialaiset ovat kuitenkin ne tärkeimmät kisat, muut ovat välipaloja.
Kilpailujärjestelmän tulokset näkyviin
Hanskin mukaan lyhyen radan kilpailujen arvo ei ole läheskään samaa luokkaa, mitä ovat pitkän radan kesäkilpailut, vaikka lyhyen radan kisat kyllä ajavat oman asiansa.
- Pitkän radan kilpailut ovat pääkilpailuja, ja muut ovat niin kutsuttuja hallikilpailuja, ei niillä ole samaa painoarvoa. En tiedä, miten valmentajat treenauttavat uimareitaan, mutta itse en esimerkiksi hirveästi kilpailuta uimareita lyhyillä matkoilla muuten kuin mukavuustekijänä, juniorivalmennuksessa mukana oleva Hanski totesi.
Hänen mielestään Suomessa on tätä nykyä järkevä kilpailujärjestelmä, sillä ikäkausiuinneissa ei ole 50 metrin kilpailuja, vaan uidaan 100 metriä pidempiä matkoja.
- Se ohjaa valmentajia väkisinkin sellaiseen ajattelumaailmaan, jossa nuoret opetetaan uimaan nimenomaan niitä matkoja, joissa oikeasti pitää pärjätä kansainvälisesti. Tätä kautta pystymme ohjaamaan koko Suomen uintia, ja sen täytyy jossain vaiheessa ruveta näkymään.

Kommentoi aihetta
(19 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Urheilun toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Urheilun toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
Riemu
Ilmoita asiattomasta kommentistaUinti on varsin yksipuolinen laji. Siinä pärjää tietynlaisilla ominaisuuksilla siunatut, mikä nähtiin tällakin kertaa. Tyyli on suurin piirten yhdentekevää, uskoisin, että huippujuoksija olisi myös hyvä kinkkaaja. Tätähän se on 200 sekari, 400 vastaava, 50 vapaa jne. jne.
Matkoihin roimasti lisää vaihteluvuutta/pituutta (100, 200, 400, 800 1500, 5000) ja ainakin hölmöt rinta- ja perhonen pois lajeista. Säälittävää, että kuninkuuslajina on 1500 metrin uinti, kun triahtlonissa uidaan saman verran ja tehdään paljon muuta päälle.
Rahaa uimareille on turha antaa, ei kirvesmieskään saa palkkaa, jos talo romahtaa, vaikka naulaa olisi treeneissä hakattu miten kovaa seinään.
Koopra
Ilmoita asiattomasta kommentistaOlympialaisissa on myös 10km uinti.
Juho
Ilmoita asiattomasta kommentistaPyhän Hengen voimallako sitä pitäisi treenata? Uinti on laji, jossa lajiharjoittelun määrä on ehkä suurin verrattuna kilpailumatkan pituuteen. Uintityyli vaikuttaa myös: Eipä Yhdysvaltojenkaan joukkue ole kaikessa hyvä. Kuten Koopra totesikin, olympialajina on myös 10 km, ja maratonuimarit uivat tuostakin pitempiä matkoja. Kannattaa huomata, että uinti vie kuitenkin noin neljä kertaa enemmän aikaa kuin juoksu, eli pikamatkoja uinnissa ei ole (paitsi 50 m vapaauinti, jota tosin vähättelevät monet muutkin kuin Hanski).
Mitä tulee harjoittelun rahoittamiseen, niin jos ei treeniin irtoa rahaa niin tuohan olisi sama juttu, kun työmiehille maksettaisiin palkat vasta kun tehdas suljetaan. Huipulle tähtäävän uimarin työnteko ei ole mahdollista. (Samalla huomaamme, että koulun ehdoilla harjoitteleva uimari ei tähtää huipulle.)
Koopra
Ilmoita asiattomasta kommentistaUinti on laji, jossa 15-vuotiaat voivat voittaa olympialaisissa. Lukion suorittanut on jo siis kokenut uimari. Siinä vaiheessa voidaan varmaan tehdä aika hyvä arvio mahdollisuuksista tienata elanto ammattilaisena. Aivan normaalia että suurin osa putoaa pois tässä vaiheessa.
Juho
Ilmoita asiattomasta kommentista15-vuotias tyttö, jolla on ollut murrosikä aikaisin ja on harjoitellut 4 - 5 vuotta käytännössä aikuisena ammattilaisena, voi voittaa olympialaisissa. Pojilla murrosikä tulee myöhempään, jolloin fyysinen kehitys on tyttöjä jäljessä. Joka tapauksessa, koulussa käyvät eivät harjoittele ammattimaisesti. Tässä on kaksi vaihtoehtoa:
(1) Luodaan murrosiän näyttöjen pohjalta koulutusvaihtoehto, jossa harjoittelun ehdoilla voi käydä myös koulua (lukiota/ammattikoulua). Urheiluakatemiatoiminta on tähän suuntain vain alku.
(2) Koulut urheiluakatemiatyyppisesti, ja 16 - 18 ikävuoden välillä annettujen näyttöjen perusteella harjoitellaan seuraavat vuodet ammattimaisesti, tavoitteena maailman huippu 22 - 26 -vuotiaana.
Näistä vaihtoehdoista tämänhetkinen tietämyksemme ihmisen kehon toiminnasta puoltaa vaihtoehtoa (2), koska tyypillinen ihmisen voimamaksimi on 25 - 30 ikävuoden välillä. Varsinkin kun Suomessa väestöpohjaa ei juurikaan ole, niin harvoista huipuista pitäisi saada kaikki irti.
lukija
Ilmoita asiattomasta kommentistaRahaa ja panostusta niihin, joilla oikeasti on mahdollisuuksia jopa
kansainväliselle huipulle. Miesten puolella on muutama ja naisten
puolella ei ole näkyvissä yhtäkään.
KYLLÄ !
Ilmoita asiattomasta kommentistaEi ongelma ole vain uinnin. Koko suomalainen urheilujärjestelmä on täysin mätä. Pasilanmäki täynnä toinen toistaan "viisampaa" päättäjää.
uimarin arki
Ilmoita asiattomasta kommentistaJo SM-tasolla uinti vaatii harjoittelua 2 krt/pv , 2-3 t/krt , kuutena päivänä viikossa 45-48 viikkoa vuodessa. Uimarit tai vanhemmat maksavat lähes kaikki valmennusmaksut, ratamaksut, leirit, kisamatkat ja varusteet itse. Kustannuksia kertyy vuositasolla tuhansia euroja. Lisäksi harjoittelun ja opiskelun yhdistäminen on haastavaa. Edes urheiluakatemiat eivät tällä hetkellä tarjoa juuri mitään käytännön tukea urheilijan arkeen.
Joee
Ilmoita asiattomasta kommentistaUinnin ongelmat kyllä voidaan nostaa koskemaan koko suomen huippu-urheilua. Rahaa tuhlataan. Aivan järkyttävästi menee rahaa olympiakomiteoille ja muille järjestöille eli ei-urheilujoille. Suomessa olisi melkein pakko luoda kunnon valmennuskeskukset, joihin sitten huiput voisivat tulla. Muissa maissa huiput harjoittelet muiden kovien tekijöiden kanssa päivittäin ja keskittävät tietotaitoa, motivaatiota ja erityisesti rahaa. Kunnon valmennuskeskuksen kautta olisi myös helpompaa tehdä yhteistyötä opintojen kanssa ja järjestää sopivia määriä töitä urheilujoille sopivissa tilanteissa. Tavoitteena olisi keskus, jossa urheilijat urheilisivat ja voisivat luottaa siihen, että muut asiat järjestyvät ja niistä ei tarvitse murehtia.
Niitä 15-vuotiaita huippuja on kumminkin olemattoman vähän. Suomessa ei ole tarpeeksi urheilijoita, eikä tarpeeksi kovaa seulaa, jolla ne huiput aina löydettäisiin, joten siksi pitää myös panostaa niihin myöhemmin huipulle tuleviin (20+) urheilijoihin.
Mitorm
Ilmoita asiattomasta kommentistaNiin Olympiakomitean kokeiluna on ammunnassa ollut sopimus vaatimus jossa urheilija luovuttaa tukea lajiliitolle eikä niin että lajiliitto tukee urheilijaa. Lisäksi on vaatimus yhden välinevalmistajan välineelle ja ne joilla on muut välineet suljetaan pois koska joutuisi luopumaan omasta tukijasta liiton hyväksi. Huomiona on että tässä on olympiakomitean järjestelmän kokeilusta. Se mitä sopimusasiat kuuluvat olympiakomitealle niin on ihmetettelyn aihe.
Yksi urheilija on jätetty tällä sopimuksella kaikkien niin valtion kuin myös olympiakomitean tukien ulkopuolelle. Kyse on ranking listalla vuonna 2009 - 2010 korkeimmalla olleesta ampujasta jonka ikä on tuolloin ollut 18v.
Tätä nuorta urheilijaa ei ole päästetty kilpailemaan vuoden 2009 jälkeen jolloin on tullut vaatimukset tästä on kyse Suomalaisessa urheilussa. Kyse on pakosta ei sopimisesta tai siitä että parhaat lähetetään vaan ne joista saadaan parastulos taloudellisesti lajiliitolle ja Ok lle.
exuimari
Ilmoita asiattomasta kommentistakärjistettynä :lyhyen ja pitkän radan kilpailut ovat kaksi eri lajia ja vaativat eri ominaisuuksia. Vaikka uimarin kestävyyspohja on riittämätön pitkälle radalle, hyvällä startilla ja hyvillä käännöksillä ja keskittymällä vain 50m matkoille lyhyen radan kisoissa on mahdollisuus pärjätä myös kv. tasolla. Niin kuin K.Ormo on moneen kertaan todennut ja viimeksi Urheilulehden hyvässä jutussa avainasiat uimarin menestymiselle myös pitkän radan kisoissa ovat kestävyys ja tekniikka, Jos laiminlyöt kestävyysharjoittelun, pitkän radan kisoissa on turha haaveilla kv. menestyksestä.
Kyllä näin on
Ilmoita asiattomasta kommentistaEnsin pitää kieltää ja lopettaa pesäpallo. Tuo laji vie suuren osan lahjakkaita urheilijoita vähäpätöiselle lajille. Toinen poistettava laji on salibandy ja samoilla perusteilla. Kolmas suunnistus...
Uimari
Ilmoita asiattomasta kommentistaMiten esim. Jani Sievinen ja Antti Kasvio nousivat maailman huipulle? Ei siitä ole niin kovin kauan.