Niin tyypillistä suomea, valittaminen tärkeämpää kuin kannustus. On se nyt prkl jos täydellä stadionilla ei saa nauttia olostaan.

Toki tunnelmasta saa nauttia, mutta jos kotimatsin jälkeen maalisarakkeessa komeilee nolla ja saaliina nolla pistettä, ei pitäisi olla syytä hymyyn ja tyytyväisyyteen. Vielä raivostuttavampaa on nämä "uuden sukupolven" kannustajat, jotka 0-10 tappionkin jälkeen ovat naama hangon keksinä vakuuttelemassa, että "tsemppiä, tästä on hyvä jatkaa, eteenpäin on menty, oltiin hyviä vaikka turpaan tulikin jne...". Tottakai kannustus on ykkösasia, mutta realismia ei pidä unohtaa. Jos homma on pykinyt, se pitää pystyä myöntämään. Tappion jälkeen on oikeus myöntää pettymyksensä, vaikka sen jotkut valittamiseksi tulkitsevatkin.

Saatoin viestiä ajatustani äsken vähän huonosti. Uskon, että minä tai Lukas ollaan ihan yhtä pettyneitä kuin sinäkin Suomen saamattomaan peliin ja tappioon. Ei tässä kukaan ole yltiöoptimistia viljellyt (korkeintaan Mixu Paatelainen) saati hangon keksinä ollut. Jos Hradecky kehuu kiitoksen omaisesti yleisöä ja faneja, on minusta vähän kummalista vastata siihen tyylillä: "keskity sinä nyt vaan siihen pelaamiseen ja voittamiseen nulikka!" Ei muuta. Eipä kun onpas. Laitetaan Georgian pojat kumoon!

Pojat pojat rauhottukaas nyt, asiahan on näin, että seuraavaksi Suomi on varma joukkue ensi MM-kisoissa sillä voitettuaan espanjan kaksi kertaa ja ranskan kerran, paikka on melkeinpä varma. Luulen, että Litti nostaa 2014 mestaruuskannun ylös Suomen murskattua Saksa finaalissa 7-2. Kuunnelkaa Pomoa ja menkää pistämään veikkausta isolla panoksella!