Ennen MM-kotikisoja ja niiden aikana puhuttiin paljon kisaisäntien paineista. MM-turnauksen isäntämaa ei ole voittanut maailmanmestaruutta sitten vuoden 1986, jolloin Neuvostoliitto otti Moskovassa mestaruuden kotiyleisönsä edessä.

Suomen päävalmentajan Jukka Jalosen mukaan Leijonien menestymättömyydessä ei ollut kyse kotikisojen kirouksesta.

- Joukkue käsitteli kotikisat erittäin hyvin. Tämä on toiminut todella hyvin median ja joukkueen kanssa. Saimme täydellisen työrauhan ja yleisö oli aina tukena, varsinkin silloin kuin ansaitsimme sen. Ei ole mitään valittamista, Jalonen painotti.

Jalonen poimi turnauksen jälkeen Suomi-kiekon pahimmaksi ongelmaksi tehottomuuden hyökkäyspäässä. Suomi teki kymmenessä ottelussa vain 28 maalia, mikä oli pudotuspeleihin yltäneistä maista vähiten. Maailmanmestari Venäjä paukutti samassa ottelumäärässä 44 täysosumaa.

- Jos kahta viimeistä peliä ajattelee nopeasti, niin ero oli maalinteossa. Se oli kahdella muulla joukkueella aivan eri planeetalta kuin meillä. Nämä kaksi joukkuetta olisi tehnyt meidän tonteistamme maalit. Se on Suomi-kiekossa ongelmana ylipäätään, Jalonen kertoi.

Jalonen otti maalittomuudesta osan myös omille harteilleen.

- Enhän mitä tietenkään voi pelaajia siitä syyttää, sillä kaikki heistä yrittää maalin tehdä. Se mitä voin ottaa omaan piikkiini on se, etten saa pelaajiani ampumaan riittävästi. Yritimme sitä, mutta emme saaneet. Kun pelaajat eivät usko, se on silloin valmentajien vika. Se harmittaa, sillä sitä kautta tehoja olisi voinut tulla lisää. Jos taito ei riitä maalintekoon, niin sitten maalit täytyy tehdä muulla tavalla. Roskamaaleja täytyy tehdä lisää. Siinä meillä on vielä työmaata, Leijona-luotsi analysoi.

Tässä turnauksessa vastustaja tarvitsi viisi paikkaa maalin tekemiseksi, kun me tarvitsimme kymmenen. Se on kylmä tosiasia ja tuntuu aika pahalta.

- Jukka Jalonen

MM-kisojen voitot junioritoimintaan

Tehottomuus ei ole pelkästään Suomen A-maajoukkueen ongelma. Sama vaiva toistuu myös junioripuolella. Vuodenvaihteen nuorten MM-kisoissa Pikkuleijonat viimeistelivät keskimäärin 4,1 maalia ottelussa, kun esimerkiksi kisaisäntä Kanadan vastaava luku oli 5,8.

- Siitä on puhuttu junioripuolella aika monta vuotta. Aivan sama ongelma on juniorimaajoukkueiden turnauksissa. Olemme laukauksien laadussa, nopeudessa, tarkkuudessa ja tehokkuudessa jäljessä. Myöskään maalia kohti pelaaminen ei ole meillä selkäytimessä. Se on suoraan sanottuna vaatimatonta. Me syötämme maalintekopaikoilta kiekkoa kulmaan. Sillä tavalla näitä pelejä ei voiteta. Se täytyy muuttaa, mutta minä en ole sitä ainakaan vielä saanut muutettua, Jalonen manasi.

Jalosella oli myös selvä käsitys siitä, mihin Suomen Jääkiekkoliiton tulisi sijoittaa MM-kisoista kerätyt miljoonavoitot.

- Koko höskä junioritoimintaan. Vaatimustason treeneissä täytyy olla aivan eri luokkaa. Täytyy lisätä harjoitteita, joissa toiminta suuntautuu maalin eteen ja asioita tehdään lähellä maalia. Olen huomannut, että vanhaa koiraa on vaikea opettaa tekemään uusia temppuja. Kun joku on oppinut pelaamaan jollakin tavalla, niin vaikka minä sanoisin mitä, niin ei tapahdu, Jalonen sanoi.

Mistä Suomi sitten saa lisää maalipyssyjä? Hyökkäyspäässä nuorista lupauksista maalintekoon pystyvät Teemu Pulkkinen ja Joel Armia, joilla on allaan erittäin vaikeat kaudet. Puolustajapuolella Sami Vatasen ja Olli Määtän lisäksi suurlupaukset ovat vähissä.

- Pelaajia on tulossa pienellä viiveellä. 1994-97-ikäluokista alkaa löytyä sellaisia kavereita, jotka pystyvät aikanaan pelaamaan täällä. Toivottavasti silloin myös tehokkaammin. Väitän, että me olimme kenttäpelissä vastustajiemme kanssa aivan yhtä hyviä. Maalinteon tehokkuudessa jäimme sen sijaan aika pahasti jalkoihin. Varsinkin huippuyksilöitä ja -joukkueita vastaan, Jalonen totesi.

Mikko oli tässä turnauksessa parempi kuin viime vuonna. Hän olisi ehkä tarvinnut apua muualtakin. Sitä ei nyt tullut riittävästi.

- Jukka Jalonen

Koivulle lisää tukea

Vaikka kotikisat päättyivät Leijonien kohdalla karvaaseen pettymykseen, oli Jalosen mukaan pelissä myös paljon hyvää. Varsinkin ykkösketju Valtteri Filppula - Mikko Koivu - Jussi Jokinen sai päävalmentajalta kiitosta.

- Joukkue teki erittäin hyvin töitä koko ajan ja varmasti myös yritti toteuttaa pelitapaa. Ei se yrityksen puutteesta johtunut, mutta joissain tilanteissa uupui kylmyys ja harkinta. Koivun Mikon ketju pelasi huikeita pelejä ja johtajuutta löytyi.

- Filppula ja Jokinen olivat siinä hyvin tykönä ja myös pakkipari Hietanen - Mäenpää luuti hyvin. Myös heillä oli kuitenkin paikkoja tehdä enemmän maaleja, sillä paikkojen määrä oli aikamoisen suuri. Mikko oli tässä turnauksessa parempi kuin viime vuonna. Hän olisi ehkä tarvinnut apua muualtakin. Sitä ei nyt tullut riittävästi, Jalonen arvioi.

Myös ykkösketjulta puuttui kuitenkin hyökkäyksistään suoraviivaisuus. Sekä Koivu että Filppula rakastavat pitää kiekkoa, mistä muodostui ykkösnyrkin pahin ongelma: laukauksia ei ollut tälläkään kolmikolla tarpeeksi.

- Kovasti on aina yritetty parantaa maalinteon tehokkuutta. Se on onnistunut silloin tällöin. Tässä turnauksessa vastustaja tarvitsi viisi paikkaa maalin tekemiseksi, kun me tarvitsimme kymmenen. Se on kylmä tosiasia ja tuntuu aika pahalta, Jalonen sanoi.

- Sitä ei voi maajoukkuetoiminnassa muuten parantaa kuin käymällä asioita läpi videolta ja treeneissä. Samaa täytyy tehdä junnumaajoukkueissa. Siellä on pari kolme aika hyvää maalintekijää tulossa junioreista, mutta menee muutama vuosi, ennen kuin he pelaavat näitä pelejä, päävalmentaja päätti.