Arvostelussa on painotettu ratkaisevia otteluja, puolivälierää ja välierää. Täydeksi läpsyttelyksi odotetusti menneelle pronssiottelulle ei ole annettu käytännössä minkäänlaista painoarvoa.

Maalivahdit

30 Karri Rämö: Ei pelattuja otteluita. Hyvällä huumorilla mukana läpi kisojen, mutta arvosanaa ei tipu.

31 Petri Vehanen: Alkusarjassa jäi Kari Lehtosen varjoon, mutta nousi pelaavaksi maalivahdiksi ratkaisuotteluihin. Puolivälierässä huippupeli, mutta välierässä ei pystynyt estämään Venäjän vyöryä. Vehaselta olisi vaadittu täydellinen onnistuminen Venäjää vastaan. Sitä ei saatu. Arvosana: 8-

32 Kari Lehtonen: Pelasi MM-kisoissa vajaat neljä ottelua, kunnes loukkaantuminen Yhdysvaltoja vastaan päätti kisat. Nollasi Valko-Venäjän, torjui voiton Sveitsistä, mutta ei pystynyt pitämään Suomea pystyssä Kanadaa tai Yhdysvaltoja vastaan. Ei saanut kyllä paljon apujakaan. Arvosana: 7

Puolustajat

4 Ossi Väänänen:  Leijonien takalinjojen isäntä. Vankkaa peruspelaamista kiekolla ja ilman läpi turnauksen. Ei mitään ihmeellisyyksiä, mutta oma ruutu hoitui vakuuttavasti. Yhdysvaltoja vastaan puolivälierässä erittäin vahva esitys. Välierässä joutui vähän paikkailemaan Joonas Järvisen virheitä, mikä näkyi. Leijonien tärkein puolustaja. Arvosana: 9

5 Lasse Kukkonen: Jukka Jalosen luottoratsu vuodesta toiseen. Ei taaskaan pettänyt millään tavalla. Ajoittain Kukkosella on omat vaikeutensa omassa päädyssä, mutta hoiti taas leiviskänsä alkusarjan Kanada- ja USA-otteluita lukuun ottamatta hyvin. Venäjää vastaankin välierässä ajoittain hukassa, mutta niin olivat muutkin pakit. Jääaikaa ei tullut kuin noin 12-13 minuuttia ottelua kohti. Arvosana: 7+

6 Topi Jaakola: Neljännet maailmanmestaruuskilpailut Jaakolalle, ja taas vedettiin kiikaritehoilla. Kun arvioidaan Jaakolaa, pitää ymmärtää, että hän on pelannut urallaan 33 MM-ottelua tehoilla 0+2. Jukka Jalosen näköinen peruspuolustajan prototyyppi, joka hoitaa pienellä jääajalla yksinkertaisen hommansa vaihdosta toiseen. Vaikka tilasto onkin yliarvostettu, jäi ainoana plus/miinus-tilastossa plussalle Venäjää vastaan. Arvosana: 8-

7 Mikko Mäenpää: Viimeisiä valintoja MM-kisoihin, mutta heti vahvuuksiensa kautta ykköspuolustajapariin. Alkusarjassa Kanadaa ja jenkkejä vastaan heikot esitykset, mutta paransi rutkasti ratkaisuotteluihin. Puolivälierässä Mäenpää oli Leijonien parhaimmistoa pelirohkeutensa kautta. Heikkoudet oman pään pelaamisessa, mutta nimenomaan tärkeissä otteluissa tuli sielläkin toimeen. Nouseva käyrä turnauksessa. Arvosana: 9-

21 Janne Niskala: Suomen tehokkaimpia puolustajia, joka löi maalillaan oivat alkutahdit välieräotteluun. Niskalan turnaus meni vähän sekaisin siinä vaiheessa, kun pakkipari Anssi Salmela hölmöili itsensä pelikieltoon. Niskala tarvitsisi isommat minuutit päästäkseen pelituntumaan. Nyt jäi vähän ulkopuoliseksi hiihtelijäksi. Tehoistaan huolimatta jätti vaisun kuvan. Arvosana: 7

28 Anssi Salmela: Yhtä haamusyöttöä (Kanada-ottelussa Jussi Jokiselle) lukuun ottamatta heikko turnaus. Oli pihalla alkusarjan Kanada- ja USA-otteluissa. Ulosajoon ja kolmen ottelun pelikieltoon kulminoitui monella tapaa Salmelan turnaus. Vapautui vasta pronssiotteluun, mikä sekoitti ratkaisuotteluissa myös pakkipari Janne Niskalan pelaamista. Arvosana: 6

38 Juuso Hietanen: Pitkälti samat sanat kuin Mäenpään kohdalla. Erinomainen aloitus turnaukseen, paha mahalasku Kanada- ja USA-otteluissa. Ratkaisupeleihin pelirohkeus löytyi taas ja pärjäsi yllättävän hyvin omassakin päädyssä kamppailuissa. Ainoalta rightin pakilta olisi toivonut varmempaa peliä ja laadukkaampia laukauksia siniviivalta. Arvosana: 8

56 Joonas Järvinen: Yllätysvalinta, joka täytti paikkansa odotuksiin nähden erinomaisesti. Oli pitkään kisoissa jopa Suomen paras puolustaja. Uskalsi pitää kiekkoa ja antaa painetta purkavan helpon syötön myös niissä otteluissa, kun koko muu joukkue vapisi. Äijämäinen ilmestys, jonka turnauksen ylivoimaisesti heikoin peli osui välierään. Sitä ennen virheet olivat laskettavissa yhden käden sormin. Kaikkiaan komea MM-debyytti. Arvosana: 9-

Hyökkääjät

9 Mikko Koivu: Mitaliputki katkesi pronssiottelun tappioon. Kapteeni pelasi kokonaisuutena vankemman MM-turnauksen kuin vuosi sitten Bratislavassa. Puolivälierässä Yhdysvaltoja vastaan Koivu osoitti sellaista johtajuutta, että häviö ei lopulta ollut edes vaihtoehto. Suomen tämän hetken tärkein jääkiekkoilija ilman sarvia ja hampaita. Venäjää vastaan loppuivat Suomen eväät, mutta sekään ei jäänyt Koivusta kiinni. Arvosana: 10-

12 Jani Tuppurainen: JYPin kevään hahmo pelasi pienessä roolissa ottelut Ranskaa ja Kazakstania vastaan. Ei esittänyt näissä peleissä mitään ihmeellistä, mutta täytti paikkansa ja saalisti ensimmäisen MM-tehopisteensäkin. Marginaalivalinta oli MM-turnauksessa marginaalipelaaja. Mitään ei odotettu, paljon ei saatu. Arvosana: 8-

18 Jesse Joensuu: Porilainen aloitti turnauksen vahvasti, mutta alkusarjan tärkeimmissä peleissä yritti tehdä vähän liikaa koko ajan. Katsomokomennus Kazakstania vastaan teki hyvää, ja sekä puolivälierässä että välierässä Joensuu oli Suomen parhaimmistoa. USA-ottelun suuri sankari kahdella maalillaan, ja jo se nostaa arvosanaa. Arvosana: 9

19 Tuomas Kiiskinen: Suurin yllätysvalinta Suomen joukkueeseen. Tshekin EHT-turnauksessa itsensä kisoihin pelannut Kiiskinen nousi vakiokokoonpanoon pudotuspelivaiheessa ja pelasi erittäin hyvin. Pelirohkeaa esiintymistä kiekon kanssa, joten Kiiskinen on eittämättä Jukka Jalosen näköinen pelaaja. Ei anna pienen kokonsa haitata, vaan tunkee myös ahtaisiin väleihin. Väkevä sisääntulo MM-tasolle. Arvosana: 8+

20 Janne Pesonen: Vaikea kausi takana, eikä siihen MM-kisoissa juuri valoa tullut lisää. Aloitti turnauksen hyvin ja ratkaisi muun muassa Slovakia-ottelun, mutta katosi tyystin kuvasta sen jälkeen. Tai ei kadonnut, vaan pikemminkin näkyi väärissä asioissa. Ylipelasi, ylireagoi ja keskittyi vääriin asioihin kaukalossa. Yritystä kyllä riitti, mutta toteutus oli heikkoa. Pronssiottelun katsomokomennus kertoo kaiken. Arvosana: 6

26 Jarkko Immonen: Samat sanat kuin Pesoseen: Alla vaikea kausi, mikä heijastui väkevästi suoritukseen myös MM-kisoissa. Kolme ensimmäistä kamppailua menivät vielä vahvasti, mutta sen jälkeen ei tapahtunut oikeastaan yhtään mitään. Heikko itseluottamus paistaa kilometrien päähän, ja Immonen näyttää entistä hitaammalta. Ketjunsa jarru. Ylivoimaisesti uran heikoimmat MM-kisat Bratislavan sankarilta. Arvosana: 6-

27 Petri Kontiola: Kontiolan valintaa lähtökohtaiseksi nelossentteriksi kyseenalaistettiin voimakkaasti. Ja aivan aiheesta: jälkiviisaana voi todeta, että Kontiolan paikka olisi ollut kakkosketjussa. Paransi koko kisojen ajan pelaamistaan, ja pudotuspeleissä Traktor Tshaljabinskin sentteri oli Suomen tärkeimpiä kenttäpelaajia. Syötti puolivälierän voittomaalin. Loistava turnauskäyrä. Arvosana: 9-

36 Jussi Jokinen: Carolinan NHL-tähti, jota lyötiin turnauksen alussa joka suunnasta. Jokista pidettiin ykkösketjun jarruna, mutta sopeutui hivenen outoon rooliinsa ylivoiman maskimiehenäkin koko ajan paremmin. Lopulta Jokinen täytti oivasti paikkansa Suomen tuloksentekokoneen laidassa ja oli Leijonien paras maalintekijä. Ei kuitenkaan aivan ketjukavereidensa tasolla. Arvosana: 8+

37 Mika Pyörälä: Oliko Pyöräläkin kisoissa mukana? Ei jäänyt mieleen oikeastaan mistään kisojen aikana, mikä ei tosin välttämättä ole huono asia Pyörälästä puhuttaessa. Pelaajatyyppinä notkea, sopeutuu paikkaan kuin paikkaan. Silti tästä joukkueesta ei oikein tahtonut roolia löytyä. Sitä ei yksi maali pronssiottelussa muuta mihinkään. Arvosana: 7

39 Niko Kapanen: Kenties Suomen (peli)fiksuin jääkiekkoilija täytti paikkansa kolmosketjun tasapainottavana sentterinä. Hyökkäyspäätyyn ei tulosta liiemmin syntynyt, mutta toisaalta Kapasen laiturit olivat varsinkin turnauksen alussa (Komarov ja Joensuu) sellaista sorttia, että Kapasen pitikin jäädä suosiolla varmistavaksi kahden suunnan pelaajaksi. Ei loistanut, ei pettänyt. Arvosana: 8-

40 Antti Pihlström: Leijonien energinen sähisijä. Kanadaa vastaan iso maali ja pudotuspeleissä Suomen toiseksi parhaan ketjun kolmas, tärkeä lenkki. Kaikki muistavat puolivälierän voittomaalista Joensuun ja Kontiolan panoksen, mutta ilman Pihlströmin (uhka)rohkeaa levitystä sitä maalia ei olisi syntynyt. Hyvä turnaus energiapommilta. Arvosana: 8+

51 Valtteri Filppula: Uran ensimmäiset MM-kisat, ja heti onnistuminen isossa roolissa. Yhteispeli Mikko Koivun kanssa oli paikoin taianomaista. Filppula ei oikein koko turnauksen aikana ymmärtänyt, kuinka paljon enemmän hänellä isossa kaukalossa oli tilaa. Siitä huolimatta vahva turnaus vahvan NHL-kauden perään. Ykkösleijonia nyt ja tulevaisuudessa. Arvosana: 9+

64 Mikael Granlund: Koko kansan ihmepojalle tämä kevät on ollut raju annos realismia vuoden 2011 kunniamarssin jälkeen. Pettymys nuorten MM-kisoissa, pettymys SM-liigan pudotuspeleissä ja pettymys MM-kisoissa. Immonen ja Pesonen eivät olleet viime vuoden kaltaisessa vedossaan, mutta ei ollut myöskään MG. Paransi loppua kohden, ja oli puolivälierissä lähimpänä omaa tasoaan ketjustaan. Arvosana: 7-

71 Leo Komarov: Tuore Venäjän mestari, jolta odotettiin ehkä vähän liikaakin ennen MM-kisoja. Vaikka on kehittynyt kiekollisessa pelaamisessa, Komarovin vahvuudet ovat silti edelleen fyysisyydessä, karvauksessa ja ärsyttämisessä. Pelasi pelaajaprofiili huomioiden kohtuulliset kisat, mutta odotusarvot olivat silti korkeammalla. Arvosana: 7+