Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajaksi heinäkuussa valittu Mika Kojonkoski ehti tehdä työtä Norjassa yhdeksän vuotta.

Mäkihypyn maajoukkuevalmentajana työskennellyt Kojonkoski myöntää, että tuoreimmasta lajiliittojen ulostulosta hänellä ei tarkkaa käsitystä. Suurimmaksi syyksi hän arvelee kuitenkin pettymyksen Lontoon olympialaisten menestykseen.

Lajiliittojen yhteisen organisaation SFF:n laatiman raportin mukaan norjalaisen huippu-urheilun resurssit eivät riitä enää huipulla pysymiseen.

- Norja on profiloitunut huippu-urheilumaana ja on monissa kansainvälisissä vertailuissa ollut ihan huipulla. Yhtälössä populaatio, tulokset ja resurssit Norja on ollut jopa maailman parhaita. Lontoon valossa tilanne ei kuitenkaan ole tämännäköinen, Kojonkoski sanoi Yle Urheilun haastattelussa.

- Monet maat haluavat oikeasti kehittyä huippu-urheilussa ja ohjaavat sinne resursseja, viitaten nyt vaikka brittien menestykseen Lontoossa.

Norjan mitalisaldo romahti Pekingin kisoista. Lontoon mitalitaulukossa kaksi kultaa, hopea ja pronssi riittivät sijalle 35. Pekingissä maa oli sijalla 22, kun yhdeksän mitalia koostuivat kolmesta kullasta, viidestä hopeasta ja yhdestä pronssista.

Suomi toi Lontoossa yhden hopean ja kaksi pronssia ja Pekingistä irtosi kulta, hopea ja kaksi pronssia.

- Pitää muistaa, että vaikka meikäläisittäin Norjan resurssit näyttävät monessa kohtaa isoilta ja ylitsevuotavilta, niin käytännössä totuus ei kuitenkaan ole sellainen, Kojonkoski sanoi.

- Totta kai norjalainen huippu-urheilurahoitus on parempaa, mutta pitäisi muistaa, että toimijoita on aika paljon. Homman idea on kuitenkin, että aina pitäisi pyrkiä kehittymään ja tekemään paremmin.

Kojonkoski korostaa, että rahaa ei todellakaan ole kaikille halukkaille. Olympiatoppenin siipien suojaan on vaikea päästä.

- Olympiatoppen taistelee joka vuosi omista resursseistaan. Odotusarvot urheilumenestykselle ovat korkeat ja kansainvälisesti tehdään huikeita projekteja, Kojonkoski kertoi.

- Systeemin vahvuus on rakenne, jossa toimitaan pitkälle lajien kesken yhdessä, on keskitytty osaamiseen ja sen kehittymiseen. Siellä on hyviä asiantuntijoita mukana ja hyvä tekemisen kulttuuri.

- Mutta tämä koskettaa varmasti lajien näkökulmasta hyvin pientä joukkoa. Olympiatoppenin siipien suojaan on hyvin vaikea päästä ja sen resurssit ovat kaikissa tapauksissa hyvin haasteelliset.