Lähtökohdat eivät Federerille olleet helpoimmat mahdolliset sunnuntain finaaliin. Vastassa oli Andy Murray, joka on Rafael Nadalin ohella ainoa pelaaja, jolla on keskinäisistä otteluista enemmän voittoja sveitsiläistä vastaan. Vastassa oli myös 15 000 hengen katsomo, joka tahtoi epätoivoisesti Murraysta ensimmäisen brittiläisen Grand Slam -voittajan 76 vuoteen. Panoksena hänellä oli myös maailmanlistan ykköspaikka yli kahden vuoden tauon jälkeen.

Federerin tilannetta ei helpottanut alun hermoilu, jonka siivittämänä Murray pääsi ottelussa lentoon kotiyleisön pauhatessa. Toisessa erässä Murraylla oli yhteensä neljä murtopalloa sveitsiläisen syötöissä tilanteissa 2-2 ja 4-4. Ainakin kahdessa niistä hänellä oli hyvä paikka ohittaa verkolle rynnännyt Federer. Nuo kriittiset tekopaikat jäivät kuitenkin käyttämättä. Tällä hetkellä koko ottelun voimasuhteet muuttuivat pysäyttämättömästi.

Tennis on henkisten voimien aaltoilevaa kamppailua, jossa heikkouden havaitseminen vastustajassa aiheuttaa sen pienen, ehkä ratkaisevankin henkisten voimavarojen lähteen oivaltamisen. Federer haistoi verta Murrayn epäröityä ja yhtäkkiä sveitsiläisen ykkössyötöt alkoivat putoilla syöttöruudun viivojen tuntumaan tappavalla tarkkuudella ja kämmenlyönnit alkoivat taas viuhua Murrayn kenttäpuoliskon nurkkiin. Federeristä tuli taas se niin monen monta kertaa nähty "vastustamaton Federer".

Murray oli tämän jälkeen pisteissä aloitteentekijänä harvemmin. Federerin määrätessä pisteiden tempon juoksi Murray ympäri kenttää ja käsitys siitä millainen vuori hänellä oli kiivettävänään sai vallan britin pääkopassa. Fyysisen väsymyksen kasvaessa alkoi skotin elekieli muuttua negatiivisempaan suuntaan. Hän myös piteli kipeytynyttä alaselkäänsä.

Kolmannessa erässä katto suljettiin, mikä oli toinen merkittävä tekijä, joka käänsi ottelua Federerin vaakakuppia kohti. 30-vuotias Federer on halliolosuhteissa osoittanut olevansa selvästi paras maailmassa. Hän alkoi tuulen puuttuessa löytää lyöntiensä ajoituksen ja hänen poikkeuksellinen koordinaatiokykynsä pääsi oikeuksiinsa hieman paremmin kuin ulkokentällä.

Ottelu ei kuitenkaan ratkennut katon sulkemiseen. Federer oli kolmannessa ja neljännessä erässä selvästi parempi Murray'ta, joka pelasi silti paremmin kuin kolmessa aikaisemmassa uransa Grand Slam -finaalissa. Murray taisteli läpi ottelun syöksyen uhrautuvasti pallojen perään uransa toistaiseksi suurimmassa ottelussa. Ottelun jälkeen Murrayn suuri tunteenpurkaus osoitti kuinka valtavasta ottelusta oli hänelle kyse.

Tenniksessä pelaajien väliset erot ovat marginaalisen pieniä ja tietyt tärkeät pisteet voivat heilauttaa voimasuhteet pysyvästi. Paremmalleen Murray ei kuitenkaan sunnuntaina lopulta voinut mitään. Murray ja koko Iso-Britannia voivat vain leikitellä ajatuksella olisiko Murray toisen erän murtopallon voitettuaan kyennyt pidättelemään vielä vähän pidempään häkissään odotellutta, "vastustamatonta Federeriä".