Ohjelma
Ratsastus (este, kenttä, koulu)

Kilpailupaikka
Greenwich Park  

Ratsastus oli olympiaohjelmassa ensimmäistä kertaa vuonna 1900. Pysyvästi laji tuli ohjelmaan 1912. Vuoden 1956 olympialaiset ratsastuskilpailut järjestettiin Australian ankarien karanteenisäännösten vuoksi Tukholmassa.

Olympiakisojen lajivalikoima on pysynyt vakiona vuodesta 1928. Aiemmin osallistumisoikeus oli rajoitettu upseereihin ja herrasmiehiin. Ruotsi menetti 1948 kouluratsastuksen joukkuekullan, kun paljastui, että yksi joukkueen jäsenistä oli ”vain” kersantti.

Lajin alkuaikoina osallistujat tunsivat toisensa hyvin ja säännöissä sallittiin pieniä variaatioita. Säännöt kirjattiin yhteen muotoon vuonna 1921. Rajoitukset poistettiin 1952 kisoihin, jolloin naisetkin pääsivät mukaan. Kisoissa Lis Hartel voitti heti ensimmäisenä naisena ratsastuksen olympiamitalia, hopeaa kouluratsastuksessa.

Ensimmäisen henkilökohtainen naiskultamitalisti oli Länsi-Saksan Liselott Linsenhoff, joka voitti kouluratsastuksen vuonna 1972. Sen jälkeen kouluratsastuksen kultamitalisti on ollut vain kerran mies. Kenttä- ja esteratsastuksessa nainen ei sen sijaan vielä koskaan ole ottanut henkilökohtaista kultamitalia.

Ratsastus on ainoa olympialaji, jossa mukana on myös eläimiä. Ratsastaja ja hevonen muodostavat joukkueen. Ratsastus on harvinainen laji myös, koska siinä miehet ja naiset kilpailevat nykyään rintarinnan.

Kyrklund edustanut Suomea ahkerasti

Suomella on olympiaratsastuksista useita viidensiä sijoja. Mm. Kyra Kyrklund on ollut kouluratsastuksessa viides kolme kertaa (1980, 1988, 1992). Suomalaissyntyinen upseeri Ernst Linder voitti kouluratsastuskultaa Pariisissa 1924, mutta Ruotsin väreissä.

Kyrklund on edustanut Suomea viisissä olympiakisoissa 1980–96. Hänet valittiin myös vuosien 2000 ja 2004 kisoihin, mutta hevosen loukkaantuminen esti kilpailumatkan kummallakin kertaa.

KOULURATSASTUS LONTOOSSA

Urheilijakiintiö
50 urheilijaa

Ohjelma
Kouluratsastus

Hevosten kouluttaminen sotatarkoituksiin sisälsi kouluratsastuksen kaltaisia tarkkoja liikkeitä jo antiikin Kreikassa. Modernia kouluratsastusta alettiin harrastaa renessanssin aikana, kun Federico Grisone perusti Napoliin ratsastuskoulun vuonna 1532.

Ranskasta kehittyi kouluratsastuksen keskus, mutta 1900-luvulla se joutui luovuttamaan paikkansa lajin mahtimaana Saksalle.

Kouluratsastuksessa on ensin alkukilpailu, jonka perusteella jaetaan joukkuekilpailun mitalit. Joukkueessa on 3 tai 4 ratsastajaa, joista kolmen parhaan tulos lasketaan. Tuomaristo tarkkailee hevosen liikkeitä.

25 parasta ratsukkoa jatkaa henkilökohtaista kilpailua Grand Prix Special -ohjelmalla. Molempien ohjelmien yhteispisteiden perusteella 18 parasta selviytyy viimeiseen vaiheeseen eli Kür-ohjelmaan (Grand Prix Freestyle), jossa suoritus tapahtuu musiikin tahdissa. Yhteispisteisiin lasketaan kaikki kolme kilpailua.