YLE Urheilu säästää, mutta tarjontaa riittää
YLE Urheilu osallistuu yhtiön säästötalkoisiin vahvasti. Katseet kohdistuvat ennen kaikkea kalliimpiin televisio-oikeusmaksuihin sitä mukaa kuin niiden uusiminen tulee ajankohtaiseksi. Kalliita sopimuksia ovat erityisesti olympialaiset, jalkapallon arvoturnaukset sekä jääkiekon MM-kisat.
Taloudellinen lama ja urheilutarjonnan raju kasvu ovat pudottaneet hintoja, mutta kaikkia ei tulevina vuosina pystytä pitämään.
Tarjontaa kaventaa rahan puutteen ohella se, ettei Yleisradiolla ole varsinaista urheilukanavaa. Urheilutapahtumat sijoitellaan TV2:een ja FST5:een, joilla kummallakin riittää velvoitteita. Uutisia, lastenohjelmia ja muita vakiopaikoilla olevia ohjelmia ei hevin siirrellä yksittäisten urheilutapahtumien takia.
Kanavat haluavat vaalia myös katselijalukujaan. Suomea pidetään urheilukansana, mutta kotimaisilla palloilusarjoilla ei katsojatilastojen kärkeä hätyytellä. YLEn kanavilla ei kotimaisia palloilulähetyksiä ensi vuonna nähdä. Ne löytyvät etupäässä maksukanavilta.
Yleisradio pysyy silti vielä ensi vuonna vahvana urheiluyhtiönä. Urheiluvuoden timantteina hohtavat Vancouverin talviolympialaiset, jääkiekon MM -kisat Saksassa, jalkapallon MM-kisat Etelä-Afrikassa, ja yleisurheilun EM-kisat Barcelonassa.
Pohjoismaisten hiihtolajien maailmancupit alkavat jo parin viikon päästä ja jatkuvat olympialaisten yli maaliskuulle. Teemme hiihtopuolella myös uuden aluevaltauksen, kun olemme ostaneet tv-oikeudet hiihdon maratoncupeihin. Legendaariset Vaasa-hiihto Ruotsista ja Marcialonga Italiasta nähdään YLEn kanavilla. Uutta on myös lentomäen MM-kisa, jossa Janne Ahonen ja kumppanit nautiskelevat pitkistä hypyistä kauden päätteeksi.
Luetteloa voi jatkaa mm. taitoluistelun EM- ja MM-kisoilla, jalkapallon mestareiden liigalla, ampumahiihdon maailmancupilla, hiihdon SM-kisoilla, yleisurheilun Eliittikisoilla, Kalevan kisoilla, Suomi-Ruotsi-yleisurheilumaaottelulla, painin ja pikaluistelun EM- ja MM -kisoilla ja uinnin EM-kisoilla.
Kisoissa ovat television rinnalla mukana myös radio- ja nettiväki, jotka pitävät teidät ajan tasalla missä olettekin. Urheiluradiot ja -ruudut varmistavat, että nekin, jotka eivät ehdi seurata varsinaisia kisalähetyksiä, saavat hyvän kuvan tapahtuneesta.
Taustalla tapahtuu myös kaiken aikaa. Sopimuksista neuvotteleminen on pitkäjänteistä puuhaa. Euroopan yleisradioliitto EBU ei enää ole onnistunut saamaan kaikkia niitä sopimuksia, joissa YLE on mukana. Neuvottelut sujuvat ominkin päin ja joskus ”liittokohtainen” lopputulos on jopa parempi kuin silloin, kun ollaan mukana ”keskitetyssä” ratkaisussa.
Viime aikojen keskustelu yleisurheilun EM-kisojen tuotantokustannuksista kuvaa myös hyvin muuttuneita olosuhteita. YLE tuottaa kisat mielellään, mutta edellyttää, että kustannukset jaetaan oikeudenmukaisesti.
”Vanhoina hyvinä aikoina” lupamaksunmaksajat muissakin Euroopan maissa katsoivat, että kisojen televisioiminen kuuluu julkiseen palveluun. Rahapula pakottaa kaikkia arvioimaan tilannetta uudelleen.
Hyvä kysymys kuuluu, miksi Pihtiputaan mummon pitäisi maksaa viulut, jotta isot kansainväliset lajiliitot pääsisivät keräämään oikeusmaksuja. Yhtä hyvä vastaus on, ettei minkään takia.
Kiertotie ainakin näyttää paremmalta. Kansainvälinen jääkiekkoliitto, Kansainvälinen jalkapalloliitto, Euroopan jalkapalloliitto ja Kansainvälinen olympiakomitea tuottavat kisansa itse. Kulut otetaan oikeusmaksuista ja sponsoreilta.
Kerta rutina on parempi kuin ainainen kitinä !