Hiihtokausi alkaa: Olympiavuonna kärki on kova

Jarmo Punkkisen kausiennakko

Kuluneen olympiadin aikana hiihdon maailmancup ja Tour de Ski ovat nostaneet profiilia urheilijoiden arvoasteikossa ennen kaikkea korkeiden rahapalkintojen avulla. FIS:n maastohiihtojohtaja Jurg Capol on pyrkinyt kehittämään myös uudenlaisia ja yleisöystävällisiä kilpailumuotoja, jotka kaiken lisäksi soveltuvat hyvin myös TV:n tuotteeksi. Suurimpina muutoksina ovat lyhyemmät ladut, lyhyemmät kilpailumatkat ja yhteislähtökilpailut.

Yhteislähtökilpailut ovat jakaneet paljon mielipiteitä. Hiihdon äärimmäinen kestävyysluonne on massalähtöjen myötä kadonnut ja kisoista on tullut hidasvauhtisia kyttäyskilpailuja, jossa kärkisijat ratkaistaan kovalla viimeisen kilometrin kirikamppailulla.

Maailmancupin ja Tour de Skin kohonneesta arvostuksesta huolimatta olympiavuoden aattona on aistittavissa, että yhä useampi huippu rakentaa kilpailuohjelmansa olympialaisten ehdoilla. Tämä on nähtävissä kauden avaukilpailujen tuloksia tarkasteltaessa. Moni edelliskausien huippu avasi kautensa aikaisempia vuosia vaisummin ja aikaerot huippujen kesken kasvoivat yllättävän suuriksi.

Maailmancup käynnistyy Norjasta 21.- 22.11 ja jatkuu käytännössä jokaisena viikonloppuna aina maaliskuun loppupuolelle asti. Tour de Ski on siirretty hieman myöhemmäksi ja se käynnistyy vuoden vaihteessa. Cupin ohjelma on niin tiukka, että Pohjolan hiihtomaiden kansallinen kilpailutoiminta on näivettynyt lähes tyystin. Juuri ja juuri kansalliset mestaruuskisat saadaan sovitettua maailmancupin vapaille viikonlopuille. Tämä kehitys ei ole Suomen etujen mukaista. Uusien hiihtäjien kasvatuksessa toimiva kansallinen kilpailujärjestelmä on ehdottoman tärkeä.

Kansainvälinen hiihtokausi alkaa ja päättyy Pohjoismaissa. Tämänkin kauden merkittävimmät avauskilpailut on hiihdetty vanhan tavan mukaan Suomen Oloksella, Ruotsin Bruksvallarnassa ja Norjan Beitosstölenissä, mistä myös tämänvuotinen maailamncup käynnistyy. Hiihdon huippumaat ovat ottaneet edellä mainitut paikkakunnat leiripaikoiksi kauden viimeistelyvaiheeseen ja siten on luonnollista, että näillä paikkakunnilla hiihdetään leirijakson päätteeksi kovat kisat ennen cupin avauskilpailua.

Beitosstölenin avauksessa vakuuttivat tutut nimet. Miesten vapaan kisan voitti Petter Norrthug takanaan kokenut DiCenta ja Venäjän vahvin kortti Legkov. Naisten vapaan kymppiä hallitsi tavan mukaan Norjan Marit Björgen mielin määrin. Hän voitti toiseksi tullutta Steiraa lähes minuutin ja kolmanneksi sauvonutta Italian Follista yli minuutin. Majdic ja Longa hävisivät jo yli puolitoista minuuttia.

Muutamana edellisvuotena Björgenin vauhti on kauden edetessä hiipunut niin, että hän ei ole taistellut enää kirkaimmista mitaleista arvokisoissa. Björgen voitti myös perinteisen vitosen ja miesten 10 km:n kisan perinteisellä voitti Norjan viimevuoden uusi tähti Martin Sundby.

Sveitsin maajoukkue kilpaili myös Beitossa, mutta tulosluettelosta puuttuu Dario Colognan nimi. Hänellä on ollut vammoja ja on mielenkiintoista nähdä miten hän kykenee puolustamaan viimevuotisia saavutuksia.

Oloksella Suomen maailmancupin karsinnoissa kovin vastus tuli Venäjältä, vaikka heidän miesten maajoukkue kilpaili Norjassa. Sami Jauhojärvi osoitti, että hän on kenties paremmassa kunnossa kuin koskaan kauden kynnyksellä. Ville Nousiainen suoriutui myös tyydyttävästi, mutta sairastelleet Kattilakoski ja Heikkinen eivät yltäneet ihan siihen mitä heiltä odotettiin. Vapaan hiihtotavan katsastuksen nopein suomalainen olikin yllättäen kokenut Olli Ohtonen, jolle avautui näyttöpaikka cupin avaukseen. Sprintterit Strandvvall ja Paakkonen olivat pirteitä ja heiltä voidaan talven mittaan odottaa hyviä hiihtoja.

Meidän vahvasta naisjoukkueesta nousi ykköseksi odotetusti Riitta-Liisa Roponen. Hänkään ei voittanut, sillä Venäjän Korosteleva osoitti vahvaa syyskuntoa ja vei voiton. Virpi Kuitunen suoriutui vapaan kympistä myös kelvollisesti häviten kärkeen noin minuutin. Aino-Kaisan kauden avaus sujui sen sijaan tahmeasti ja hän jäi voittajasta jo reilut puolitoista minuuttia.

Pirjo Muranen ei ollut Oloksella, mutta hän osoitti kuntonsa jo viikko sitten Saariselällä. Tämän nelikon takana on vielä Riikka Sarasoja, mutta sitten on iso rako seuraaviin. Viime vuonna väläytelleet Kerttu Niskanen ja Krista Lähteenmäki ovat sairastelleet ja heidän kuntonsa on arvoitus. On selvää, että niin Virpi kuin Aino-Kaisakin palaavat kärkikahinoihin viimeistään Rukalla.

Oloksella oli paljon venäläisiä hiihtäjiä. Kisoissakin yli 150. Vaikeasta talaoustilanteesta huolimatta hiihtoon Venäjällä panostetaan. Suuresta joukosta erottui eräs nuori lupaus Peter Sedov. Hän on toki jo nuorten maailmanmestari ja sijoittui kymmenenneksi keväällä Lahden maailmancupin vapaan 15 km:n kisassa, mutta Oloksella hän veteli kärjen kanssa samaa vauhtia niin vapaalla kuin perinteisellä. En ole sitten Svanin ja Smirnovin nähnyt noin kovaa junioria. Sedov on syntynyt 1990 ja siis vielä kuluvan kauden hän pääsee nuorten sarjaan.

Saksan joukkue leireili Oloksella, mutta matkusti kotiin ennen kisoja vajaaksi viikoksi ja tulee sitten suoraan Norjaan kauden avaukseen. Tobias Angerer oli aika vaisu viime vuonna erityisesti kauden alussa, mutta nyt hän oli voittanut molemmat testihiihdot Oloksella. Saksan hiihto oli pienessä alamäessä viime vuonna ja nyt valmistautumisessa on palattu aikaisempien vuosien malliin, jossa leirin jälkeen mennään kotiin viikoksi huilimaan ja latautumaan kauden avaukseen.

Bruksvallarnassa ei ollut ihan niin kovaa edustusta kuin Oloksella ja Beitossa. Charlotte Kalla voitti komeasti naisten vapaan kympin ja jätti viime vuoden maailamncupin ykkösen Puolan Justina Kowalzykin reilusti taakseen. Kowalzyk tunnetaan armottomana harjoittelijana ja hänen avausta pidän ehdottomasti pienenä pettymyksenä. Miesten 15 km:iä vapaalla vei nimiinsä Kanadan viime kauden toinen komeetta Devon Kershaw. Ruotsin valtit Södergren, Olsson ja Hellner olivat kuitenkin välittömässä tuntumassa.

Viron joukkue on saamassa kovan vahvistuksen, sillä jo lähes kaiken saavuttanut Kristina Smigun tekee paluun. Hän ei ole vielä edustuskelpoinen Beitossa, mutta Rukalla nähdään onko hiihtoon paluu yhtä helppo kuin yhdisttettyyn tai mäkihyppyyn. Hiihto on äärimmäisen kova kestävyyslaji, jossa vähäinen harjoittelu näkyy armotta peruskunnon laskuna. Toisaalta kilpailussa tarvitaan ennen kaikkea hyvää hapenottokykyä ja sen palauttaminen entiselle tasolle voi onnistua yhden kauden hyvällä harjoittelulla. Se kokemus, mikä Smigunilla on, helpottaa myös varmasti paljon paluun onnistumista.

Viime kaudella uusia tulokkaita miesten huipulle olivat Dario Cologna, Devon Kershaw ja Sami Jauhojärvi ja Petter Norrthug nousi sille tasolle, mitä häneltä on odotettu jo muutama vuosi. Olympiavuonna on entistä vaikeampaa lyödä itsensä läpi maailman eliittiin. Naisten puolella lopullisen läpimurron huipulle tekivät viime kaudella Aino-Kaisa Saarinen, Marianna Longa ja Petra Majdic. Naisten kärki (6-8 hiihtäjää) on niin kova, että sinne on äärimmäisen vaikea kenenkään tulokkaan murtautua, vaikka Norjan nuori kaarti on aivan huippulahjakas.

Beitossa hiihdetään vapaan henkilökohtaiset kilpailut väliaikalähdöllä ja viestit. Rukalla on vuorossa perinteiset matkat ja sprintti. Noiden kahden kilpailuviikonlopun jälkeen olemme sitten paljon viisaampia.

Jarmo Punkkinen