Näkökulma: Kenelle kellot soivat?
Kuva: YLE
"Nyrkkeilyn maailma on kiehtova ja värikäs, mutta samalla kova ja armoton. Se on voittajien maailma, jossa hyväkin hävinnyt unohtuu - ellei nouse uudelleen huipulle. Tällöin saavutus arvostetaan entistäkin korkeammalle."
Lainaus on Ilmo Lounasheimon vuonna 1987 ilmestyneen Kehän sankarit -kirjan esipuheesta.
Perjantaina tämän Ilmo Lounasheimon sanoiksi pukeman totuuden edessä ovat sekä suomalaisen ammattinyrkkeilyn keulakuva Amin Asikainen että armenialais-saksalainen Khoren Gevor.
Molempia odottaa jälleen kerran se kuuluisa uran tärkein ottelu. Ja näin se asia taitaa myös olla, sillä kehässä panoksena on paljon muutakin kuin ammattinyrkkeilyn keskisarjan Euroopan mestarin vyö. Ottelun hävinnyt nyrkkeilijä saa pistää uralleen päätepisteen ainakin huipputasolla.
Voittajalle avautuvat portit keskisarjan MM-otteluun. Kun tietää lähtökohdat perjantai-illan kehäkoitokseen, ymmärtää miten suuren henkisen paineen alla ottelijat ovat kamppailuun valmistautuneet.
"Pää kylmänä kehässä"
Asikaiselle pikkupoikana nyrkkeilyn alkeet opettanut nykyisin Aminia valmentavan Pekka Mäen isä Olli Mäki totesi kerran vastauksena kysymykseen "Miten kehässä parhaiten pärjää vastustajan ja itsensä kanssa?" Näin. Kun kongi kumahtaa, pitää muistaa pitää pää jääkylmänä, mutta jalat ja kädet tulikuumina, kunnes kongi taas kumahtaa!" Viisaasti sanottu. Tämä neuvo kannattaa Asikaisen painaa mieleensä.
Olli Mäki on ainoa suomalainen nyrkkeilijä, joka on voittanut Euroopan mestaruuden sekä amatöörinä että ammattilaisena. Lisäksi hän on ainoa suomalainen nyrkkeilijä joka on päässyt ottelemaan ammattilaisten maailmanmestaruudesta.
Suurten otteluiden kokemuksesta on kehässä suuri hyöty. Asikaiselle EM-titteliottelu Gevoria vastaan on uran viides. Ensimmäisellä yrittämällä kesäkuussa 2006 Asikainen valtasi neljäntenä suomalaisena ammattinyrkkeilyn EM-tittelin tyrmäämällä saksalaisen Sebastian Sylvesterin.
Asikainen puolusti EM-titteliään voitokkaasti kahdesti, kunnes Sylvester riisti tittelin takaisin itselleen juhannuksena 2007.
Khoren Gevor on otellut kerran IBF-liiton keskisarjan maailmanmestaruudesta, mutta se leikki loppui tyrmäystappioon Arthur Abrahamille. Sekä Asikainen että Gevor ovat korkealle arvostettuja nyrkkeilijöitä kaikkien ammattinyrkkeilyn valtaliittojen listoilla. Ottelulistoja vertaamalla ei miesten välille eroa saa.
Kotikehästä ehdottomasti etua
Asikainen ottelee kotikehässään. Ammattinyrkkeilyssä siitä on kiistatonta etua ainakin henkisesti. Tuomarit, vaikka puolueettomia ovatkin, tapaavat useimmin ratkaista tasaisen ottelun kotikehän miehen eduksi herkemmin kuin vierailijan.
Gevor on ammattilaisurallaan otellut vain kerran Saksan ulkopuolella, mutta jo se, että hän suostuu ottelemaan mestaruusvyöstä vastustajan kotikehässä, kertoo vahvasta itseluottamuksesta.
Gevor totesi kotikenttäedun toki olevan Asikaisen puolella, mutta jatkoi samaan lauseeseen, että kehä on joka paikassa samanlainen, siinä on neljä kulmaa. Tuskinpa Suomessa kolmikulmaisessa kehässä otellaan. Mitä lienee Gevor kolmikulmaisella kehällä tarkoittanut?
Titteliottelu on pitkä ja uuvuttava koitos, 12x3min. Nyrkkeilijä joka pystyy kylmäpäisesti noudattamaan taktiikkaa, muuttamaan taktiikkaa tarvittaessa ja uskoo taktiikan purevuuteen on kehän sankari. Henkisen kantin kestävyys pitää ottelemisessa järjen mukana. Kun ottelija murtuu henkisesti, katoaa hänen nyrkkeilystään järki, ja silloin peli on menetetty.
Nyrkkeily on kuin shakkia, jossa oikeat ja loppuun asti harkitut siirrot ratkaisevat pelin voittajan.
Kun Amin Asikainen perjantaina kello 22.30 astelee kohti kehää, kumahtaa ilmoille AC/DC yhtyeen kappale Hell`s Bells. Kenelle kellot ovat soineet, se tiedetään viimeistään vartin yli yksitoista.
Christer Sarlin