Laukka: Radiohiljaisuus
Ammattipyöräilyn perinteisiin kuuluu riiteleminen. Osapuolina ovat yleensä pyöräilijät, heidän joukkueensa, kilpailuiden järjestäjät ja kansainvälinen lajiliitto.
Riidan aihe vaihtelee vuosittain ja aina aivan kaikki eivät välttämättä jaksa tai halua osallistua riitelyyn. Tänä vuonna riidanaiheeksi ovat nousseet kisaradiot, joiden avulla pyöräijät ja joukkueenjohto kommunikoivat kilpailuiden aikana. Tai riidanaihe ei oikestaan ole nuo kisaradiot vaan se, että niiden käyttö on päätetty kieltää.
Kisaradiot ilmestyivät lajin pariin jo 90-luvun alkupuolella. Tuolloin niitä käytettiin enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Aluksi pyöräijät eivät olleet kovin innostuneita niiden käytöstä. Kukapa sitä välttämättä haluaisi koko päivää kuunnella pomon ohjeita kun siinä samalla pitäisi vielä ajaa pyörällä kilpaa. Tuolloin laitteet olivat teknisesti varsin epävarmoja, joten pyöräilijä saattoi vain ottaa napin pois korvasta ja sanoa kilpailun jälkeen ’laite ei toiminut’.
Kisaradioiden käyttö kuitenkin yleistyi nopeasti ja viime vuosina kaikkien pyöräilijöiden suorituksia on ohjattu kisaradion välityksellä. Niistä oli tullut täysin normaali osa ammattipyöräilijöiden varustusta kuten vaikkapa kypärästä joka sekin tuli pakolliseksi vasta 2000-luvulla. Toissa vuonna kv. Pyöräilyliiton ja ranskan kansallisen tv-yhtiön päättäjät saivat merkillisen ahaa-elämyksen, jonka mukaan pyöräkilpailut ovat nykyään tylsiä koska pyöräilijät käyttävät kisaradioita. Asia josta en ole koskaan kuullut lajin katsojien valittavan.
Viime vuonna nuijittiin pikavauhdilla läpi päätös kisaradioiden asteittaisesta käyttökiellosta. Kieltoa yritettiin jo testata viime kesänä Ranskan ympäriajossa, mutta testistä luovuttiin joukkueiden prostestoinnin jälkeen. Tänä vuonna kisaradioiden käyttö on kielletty yhä usemmassa kilpailussa. Joukkueet ovat päättäneet vastustaa kieltopäätöstä ja ovat jo muutamaan otteeseen protestoineetkin.
Pyöräilijöiden keskuudessa on hiljattain tehty kysely asian tiimoilta. Valtaosa haluasi jatkaa kisaradioiden käyttöä, erityisesti nuoremmat pyöräilijät. He eivät halua käyttää kisaradioita sen takia, että saisivat koko päivän ajan kuunnella taktisia ohjeita, vaan koska kisaradion avulla voi helposti viestittää joukkuekaverille mahdollisista vaaratilanteista. Argumentti jota ei voi kumota. Ja faktahan on se, että silloin kun kilpailussa ajetaan todella kovaa kaikki tekevät parhaansa. Vaikka kisaradion välityksellä tulisi maailman parhaita ohjeita, lopputuloksen ratkaisee tässä lajissa urheilijan kunto. Eivät hyvät ohjeet.
Joona Laukka
Tuoreimmat aiheesta: Kolumnit
Rastipisteessä: Voittoresepti
Kalevan Rasti juhli suunnistuksen Tiomila-viestin voittoa. Näin Hannu Airila luonnehtii joensuulaisten voiton avaintekijöitä.
Mika Poutala: Positiivisen ajattelun voima
Mika Poutala pohtii videoblogissaan positiivisen ajattelun voimaa.

Kommentoi aihetta
(7 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Urheilun toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Urheilun toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
Pidän blogistasi
Ilmoita asiattomasta kommentistaSe sukupolvi joka oppi kisailut vielä ilman radiota ei ole varmaan kiellosta moksistaan, mutta niitä ajajia ei taida enää kovin montaa ollakaan kansainvälisellä tasolla. Tiettyä informaatiota voi viestittää myös huutoetäisyydellä, mistä tosin hyötyy koko ajajajoukko eikä pelkästään oma joukkue. Tottakai radiottomuus tuo uutta dynamiikkaa ajoon ja tietyn tyyppiset ajajat hyötyvätkin siitä. Tämä dynamiikka ei tietenkään aina välity katsojille saakka. Mutta paras voittaa aina, oli miten oli.
Nasty
Ilmoita asiattomasta kommentistaKyllä minun mielestäni radiokielto on vain hyvä asia. Ärsyttää pyöräilijöiden neuvottomuus tilanteissa joissa radio mykistyy kesken kisan. Esimerkiksi viime vuoden Girossa se irtiotto joka tuli maaliin 13 minuuttia pääjoukon edellä.
Pyöräilijät ovat enemmänki shakkinappuloita kuin itse pelaajia. Talliautosta vedetään naruista ja ajajat tottelevat. Turvallisuusväite ajajien puolelta on naurettava, sillä muistelisin pyöräilijöiden vastustaneen kypäräpakkoa kun se esiteltiin.
100varma
Ilmoita asiattomasta kommentistafillarikisat on mahtavaa taktikointia, ja radiot antaa mahdollisuuden taktikoida lisää. En näe mitään haittaa radioista.
Mielestäni on tärkeämpää että keskityttäisiin riitelemään dopingista kuin radioista. Urheilu on oltava puhdasta. Olen sinisilmäinen, mutta pyöräilykin saataisiin puhtaaksi (ainakin puhtaammaksi), jos olisi pomoilla halua. Nyrkkiä pöytään ja doping-asialle kertakaikkinen loppu.
Kalle
Ilmoita asiattomasta kommentistaTässä taannoin oli juttu jossa Kellun joukkue ajoi takaa irtiottoa ja kisa oli 10km lyhyempi kuin "luultiin". Porukka tosin ajettiin kiinni. Radio hiljaisuus toisi kyllä oman mielenkiintonsa siihen miten irtiottoja ajetaan kiinni. Nyt kun tiedot ovat sekunnilleen kaikkien tiedossa niin irtiotot jostakin kummasta syystä ajetaan kiinni tarkalleen siellä 3 - 4 km ennen maalia jolloin ei enää uusia irtiottoja onnistuta tekemään ja näin on omalle kirimiehelle pedattu voitto.
friikki
Ilmoita asiattomasta kommentistaPariisi-Nizza vauhdissa, olisko jo aika siirtyä sinne. Hyviä aiheita Joonalla, toivottavasti jaksat jatkaa. Pyöräily suomessa liian aliarvostettua.
Ricardo Riccon tapaus osoitti UCI:lta oikeita toimia, heti kilpailukiellon jälkeen omien verenvaihtojen seurauksena hospitaaliin vaikka sai mahiksen VacansOleil joukkueessa. Ikuinen panna.
Rami
Ilmoita asiattomasta kommentistaKyllä minusta radioiden kielto on vähän keinotekoista. Joukkuetaktiikka tuo lajiin ehdottomasti lisäväriä, ja onhan tuo turvallisuusnäkökohtakin merkittävä. Miksi kääntää keinotekoisesti kelloa taaksepäin?
H moilanen
Ilmoita asiattomasta kommentistapitääkö Joonakin radiohiljaisuutta!!?? Tour lähestyy!