Urheilijakiintiö
212 urheilijaa

Ohjelma
Miekkailu

Kilpailupaikka
ExCeL  

Kaikki suuret antiikin sivilisaatiot ovat käyttäneet miekkailua taistelussa. Urheiluna miekkailu on tunnettu 1300-1400-luvulta saakka Italiassa ja Saksassa. 1500-luvulta 1700-luvulle miekoin käytävät kaksintaistelut olivat yleisiä ja niissä käytetyt aseet hyvin vaihtelevia. Monet taisteluista olivat verisiä ja ajoittain päättyivät toisen osallistujan kuolemaan.

Kolme asiaa johti lajin suosion kasvuun 1600-luvulla. Kevyemmän harjoitusmiekan kehittäminen vähensi loukkaantumisriskiä. Sääntöjen luomisen myötä tiettyihin kehonosiin osumisesta tuli kiellettyä, mikä teki lajista turvallisemman. Turvallisuutta lisäsi myös suojamaskin kehittäminen.

Miekkailu on kuulunut olympialaisten ohjelmaan alusta lähtien. Säilän henkilökohtainen kilpailu on ainoa laji, joka on ollut yleisurheilun lajien ohella mukana kaikissa kisoissa.

Kolme kilpailumuotoa

Miekkailussa on kolme kilpailumuotoa: säilä, floretti ja kalpa.

Miehet kilpailevat floretissa, floretin joukkuekilpailussa, kalvassa, säilässä ja säilän joukkuekilpailussa.

Naiset kilpailevat puolestaan floretissa, floretin joukkuekilpailussa, kalvassa, kalvan joukkuekilpailussa ja säilässä.

Naiset tulivat mukaan ensin floretilla vuonna 1924, kalvalla vuonna 1996 ja säilällä vasta Ateenassa 2004.

Vuosina 1986-1904 kilpailtiin amatöörisarjojen lisäksi miekkailumestareiden sarjassa: miekkailun opettajat olivat kiistatta ammattilaisia. He olivat kuitenkin säätyläisiä herrasmiehiä, joten miekkailun osalta tehtiin ainoana lajina poikkeus tiukoista amatöörisäännöistä.

Vuonna 1924 miekkailu jatkui myös kisojen jälkeen. Italialaiset ja unkarilaiset miekkailijat selvittivät pistelaskuun liittyneitä erimielisyyksiään todellisessa kaksintaistelussa.

Sähköinen osumarekisteröinti otettiin käyttöön kalvalla jo 1936. Floretilla se tuli käyttöön 1956 ja säilällä vasta 1996. Atlantassa kilpailujärjestelmä muuttui. Henkilökohtaiset kilpailut muuttuivat pudotuskilpailuiksi ja joukkuekilpailut 'viesteiksi'.

Suomeen miekkailu tuli jo 1800-luvulla, mutta vasta 1900-luvulla miekkailuseurojen määrä lähti kasvuun. Ensimmäinen suomalainen nähtiin olympiakisoissa vuonna 1928 Amsterdamissa. Paras suomalaissijoitus on Rolf Wiikin kahdeksas sija Melbournessa 1956.

Viimeisimpänä suomalaisena on kisoihin osallistunut Minna Lehtola, kalpakilpailuun Atlantassa 1996, häviten ainoa ottelunsa.

Kilpailusääntöjä

Henkilökohtaisessa kilpailussa ottelu kestää kaikilla aseilla 3x3 minuuttia. Voittaja on se, joka on ensiksi tehnyt 15 osumaa tai jolla on eniten osumia ajan päättyessä. Tasapelitilanteessa ratkaisee ensimmäinen jatko-osuma.

Kilpailu on suoraa pudotuskilpailua alusta asti.

Joukkuekilpailu etenee samoin pudotuskilpailuna. Joukkueessa on kolme miekkailijaa, jotka ottelevat kaikkia vastapuolen miekkailijoita vastaan. Ottelupari vaihtuu, kun toinen hankkii ensin 5, 10, 15 jne. osumaa tai kun neljän minuutin aika on kulunut. Ottelu päättyy, kun toinen joukkue on saanut 45 osumaa tai viimeisen otteluparin aika päättyy.

Floretissa osuma-aluetta on ylävartalo käsiä lukuun ottamatta, kalvassa koko vartalo ja säilässä vyötärön yläpuolinen osa. Floretilla ja kalvalla hyväksytään vain pisto-osumat, säilällä myös osumat sivuterällä.