Leijonat pelaa vielä sunnuntaina MM-pronsseista, mutta sillä ottelulla ei ole kokonaiskuvaan minkäänlaista vaikutusta. Tietenkin voi miettiä, että mitali on aina mitali ja kaikkea muuta väsynyttä. Pronssiottelu ei mielestäni kuulu kilpaurheiluun, joten vedän Leijonien MM-turnauksen yhteen jo ennen sitä. On arvioinnin kannalta yhdentekevää, miten väsyneet ja pettyneet välierähäviäjät läpsyttelevät sunnuntaina.

Venäjä oli yksinkertaisesti liian kova joukkue Suomelle välierässä. Leijonat pelasi hyvän ottelun, mutta Venäjää vastaan olisi pitänyt onnistua lähes täydellisesti. Virheistä rokotettiin niin kovalla prosentilla, että niihin ei olisi ollut varaa.

Jos Suomi olisi pystynyt pitämään kiekkoa läpi ottelun samalla tavalla kuin ensimmäisen 15 minuutin aikana, voitto olisi todennäköisesti tullut. Jo ennen ottelua oli tiedossa, että Venäjä tekee väistämättä maaleja, jos se pääsee hyökkäämään tarpeeksi. Nyt maaleja syntyi kuusi. Yksilötaito on pureva lääke kaikkein parhaiten organisoitunutta joukkuettakin vastaan.

Suomi tähtäsi päämäärätietoisesti MM-kultaan, ja siinä vaiheessa on turha itkeä mistään vaikeista kaavioista tai mistään muustakaan epäoleellisesta. Jos tavoitteena on MM-kulta, kaikki joukkueet on voitettava. Täydellisellä nappisuorituksella Venäjä olisi ollut lyötävissä, eikä se lopulta niin kaukana ollut. 6-2-numerot eivät kerro koko totuutta.

Suomi pystyi taas kasvamaan joukkueena MM-turnauksen aikana. Alkusarjassa joukkuetta koeteltiin, kun Kanada ja USA iskivät Leijonat jäänrakoon. Etenkin USA-tappion jälkeen joukkue joutui mediamyllyyn, kun syitä puitiin ja puitiin. Vaikka media keskittyi ennen puolivälierää liikaa siihen alkusarjan kohtaamiseen, joukkueen fokus pysyi oleellisessa.

USA:n kaataminen puolivälierässä oli valtavan kova suoritus. USA nimittäin pelasi myös huippuottelun. Voitto oli iso etenkin henkisesti. Jukka Jalosen pelitapaa on moitittu siitä, että sillä ei pärjätä pohjoisamerikkalaisille. Jalonen otti oppia alkusarjasta, teki tarvittavat muokkaukset ja valmensi joukkueensa voittajaksi siinä ottelussa.

Suomella oli teoriassa kaikki palaset kasassa maailmanmestaruuden uusimiseksi. Oman alueen puolustaminen ei ollut niin laadukasta, että sillä voitaisiin estää maailman parhaiden yksilöiden maalinteko. Jevgeni Malkin todisti tämän. Suomi olisi kuitenkin ihannetilanteessa pystynyt estämään vastustajan maalinteon pitämällä itse enemmän kiekkoa. Siihen oli teoriassa kaikki eväät tälläkin pelaajistolla.

Leijonien unsung hero

Suomi olisi kuitenkin tarvinnut paremman kakkosketjun, jotta Venäjän kaatamiseen ja tarpeeksi väkevään kiekon kontrollointiin olisi ollut oikeasti mahdollisuuksia. Jarkko Immosen johtama Bratislavan kultakevään ketju oli kisoissa suuri pettymys.

Ketjua olisi toki voinut rikkoa kisojen aikana, mutta toisaalta taustalla ei ollut tarpeeksi laadukkaita pelaajatyyppejä pesunkestävään MM-kisatason kakkosketjuun. Jukka Jalonen osoitti luottamusta luottopelaajiaan kohtaan. Nyt se ei tuottanut tulosta, mutta tiettyihin perusarvoihin uskomisessa ei ole mitään väärää.

Leijonien MM-rupeaman paras onnistuja on todellinen yllätyskortti. A-maajoukkueen media-asioita hoitava Janne Lahti teki fantastista työtä. Moni voi nyt miettiä, mitä ihmettä mediamanagerilla on tekemistä Leijonien esityksen kanssa. Mutta Lahdella on paljonkin tekemistä sen kanssa.

Ennen MM-kotikisoja pohdittiin paljon sitä, miten mediamyllytys ja jatkuva repiminen joka paikkaan vaikuttaa joukkueeseen. Puhuttiin kotikisojen kirouksesta ja ties mistä. Jälkikäteen on helppo todeta, että tällaisten asioiden torjumisessa onnistuttiin täyden kympin arvoisesti. Paineet tai myllytys eivät vaikuttaneet joukkueen tekemiseen millään tavalla, eikä välierätappiota voi mitenkään laittaa sen piikkiin.

Janne Lahti teki jo syksyllä esityksen, miten Leijonat tulee hoitamaan media- ja yhteistyövelvollisuutensa MM-kisojen aikana. Nämä asiat oli mietitty viimeisen päälle. Ei voi edes puhua mistään mediamyllytyksestä joukkueen ympärillä. Sellaista ei oikeastaan edes ollut, ja se oli pitkälti tarkkaan suunnitellun ja jämäkästi toteutetun mallin ansiota.

Juttelin kisojen aikana usean suomalaispelaajan kanssa siitä, onko härdelli joukkueen ympärillä ollut pelätynkaltaista. Kaikki sanoivat jopa yllättyneensä siitä, kuinka rauhassa joukkue on saanut olla. Ja kaikki kiittelivät nimenomaan Lahtea siitä, miten jämäkästi media-asiat hoidettiin.

Median erikoistoiveita toteutettiin harkitusti pitäen koko ajan mielessä, ettei yksittäisille pelaajille tule liikaa ylimääräistä kuormaa. Viime vuonna Bratislavassa mukana olleena voin arvioida, että ainakaan mediavelvollisuudet eivät olleet joukkueelle yhtään sen raskaampia Suomen kisoissa kuin Bratislavassakaan. Ja silti varmasti median kaikki oleelliset tarpeet tulivat täytetyksi.

Suomen joukkue sai keskittyä oleellisiin asioihin läpi turnauksen. En ollut seuraamassa toimintaa kevään 2003 MM-kotikisoissa, mutta olen kuullut kaikenlaisia tarinoita. Härdelli joukkueen ympärillä oli aivan toisenlaista silloin. Nyt keskityttiin oikeasti oikeisiin asioihin, ja tulos oli hyvä. Ei täydellinen, mutta hyvä kuitenkin. Ja täydellisyyden saavuttamiseenkin oli ympäristön puolesta nyt mahdollisuudet.