22-vuotias Osala on ollut hivenen jumissa Washingtonin farmijoukkueessa Hersheyssä. Tulokaskautensa hän aloitti erinomaisesti, mikä myös palkittiin parilla NHL-kutsulla viime kaudella. Kaikkiaan viime kaudella syntyi 23 AHL-maalia, vaikka Osala pelasi käytännössä koko kauden nelosketjussa ilman erikoistilannevastuuta.

Tällä kaudella Osalan vastuu ei ole käytännössä kasvanut lainkaan. Maaleja ja pisteitä on syntynyt rooliin nähden vähintään kohtuullisesti (15+14=29 53 ottelussa), mutta eteenpäin menosta viime kauteen verrattuna ei varsinaisesti voi puhua.

Osalan ongelma on ollut Washingtonin organisaation huikea syvyys. Washington taistelee NHL:n runkosarjan voitosta ja Hershey on ollut täysin ylivoimainen AHL:ssä. Osalan edellä on ollut kaksi kautta pelaajia, jotka ovat tähtiä AHL-tasolla (kuten Alexandre Giroux ja Keith Aucoin) sekä muita Washingtonin tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvia pelaajia.

Hersheyn joukkueen filosofia eroaa oikeastaan kaikista muista 28 AHL-joukkueesta. Tulevaisuuden lupauksiksi leimatut pelaajat saavat lähes poikkeuksetta roolin ykkös-kakkosketjuissa - jopa AHL-menestyksen uhalla. Washingtonin organisaatiossa asia ajatellaan niin, että kovat pelit muun muassa AHL:n pudotuspeleistä ovat arvokkainta kokemusta - roolista riippumatta. Giroux ja Aucoin ovat tehneet huikean AHL-uran, mutta tuskin kukaan odottaa heistä edes vakituisia NHL-pelaajia.

Osala oli yhdessä nyt Phoenixissä kiekkoilevan Sami Lepistön kanssa voittamassa AHL:n mestaruutta viime keväänä Hersheyssä. Kiistatta kokemus matkasta Calder cupiin on eduksi Osalalle, mutta toisella kaudella roolia olisi pitänyt jo kasvattaa. Vähäisellä jääajalla on kuitenkin vaikea kehittyä - NHL-näyttöpaikan saamisesta puhumattakaan.

- Kun pelaa nelosketjussa, eikä saa juuri erikoistilannevastuuta, tehoja ei odoteta niin paljoa. Yritän vain pelata varmaa peliä viidellä viittä vastaan. Yritän pelata fyysisesti ja järkevästi molempiin suuntiin. Pisteitä tulee silloin tällöin, kun onni on puolellani, Osala pyöritteli paikallismedialle pari viikkoa sitten.

Sami Lepistö sai lisää kovia kilpailijoita

Carolinassa tilanne on toisenlainen. Sielläkin on muutamia tulevaisuuden lupauksia sekä NHL- että AHL-joukkueissaan (Albany River Rats), mutta Giroux’n ja Aucoinin kaltaisia AHL-jyriä Osalan edellä ei juurikaan ole. Onkin helppo kaavailla, että Osala saa paljon suuremman roolin AHL:ssä Albanyn paidassa. NHL-kutsu loppukaudesta ei myöskään kuulosta mahdottomuudelta - etenkin, jos kovaan vauhtiin päässyt Carolina menettää lopullisesti mahdollisuutensa pudotuspeleihin.

Carolina ei ole tällä ja viime kaudella epäröinyt antaa lupaaville AHL-pelaajilleen mahdollisuuksia ylhäällä. Tälläkin hetkellä Hurricanesin NHL-joukkueessa on nuorista hyökkääjistä juuri 20 vuotta täyttänyt Brandon Sutter. Myös 19-vuotiaat Zach Boychuk ja Drayson Bowman ovat saaneet tilaisuutensa näyttää osaamistaan.

Kun Sami Lepistön nimi nousi esiin Osalan yhteydessä, on syytä suhaista sitäkin pesää. Kun katsoo, ketä Phoenix hankki siirtotakarajalla, Leijonien olympiapakkia käy sääliksi. Lepistö on pelannut erittäin hyvää kautta, mutta juuri tällä hetkellä näyttää siltä, että loppukaudesta vastuu on todella kiven alla.

Phoenix hankki kaksi konkaripuolustajaa, Mathieu Schneiderin ja Derek Morrisin. Jo ennen heidän hankkimistaan taistelu peliajasta oli hurjan kovaa, kun joukkueessa on Ed Jovanovskin, Zbynek Michalekin, Keith Yandlen ja James Vandermeerin kaltaisia, lähtökohtaisesti Lepistön edellä olevia puolustajia. Lisäksi Coyotesin takalinjoilta löytyy loukkaantunut Kurt Sauer.

Osalan ohella myös Vesa Toskala liikkui siirtotakarajalla. Anaheim sai Toskalasta niin halutessaan pitkäaikaisen kakkosmaalivahdin, Curtis McElhinneyn. Toskalan sopimus olisi päättynyt kesällä, ja alusta asti oli selvää, että Anaheimissa hän ei ainakaan jatkaisi. Todennäköistä on, että Calgaryssäkään Toskala ei ensi kaudella pelaa, mutta aika näyttää.

Ilkka Palomäki

Kirjoittaja on YLE Urheilun toimittaja