Vuosi sitten näihin aikoihin pystyttelin Ylen jääkiekkolähetysten haarakonttoreita kotimaisiin sporttipubeihin. Baaricornerimme juontajalta vaadittiin sekä urheilu- että ravintolaelämän tuntemusta, niinpä valinta kohdistui minuun. Olkku, Voudin kellari, Matsibaari ja Intro tarjosivat hauskoja hetkiä, mutta siitä huolimatta tervehdin ilolla tämänvuotista komennustani paikanpäälle Bratislavaan.

Oma jääkiekon arvokisaurani alkoi Tukholmassa vuonna 1995. Seurasin avauslähetystämme kulisseista ja katselin epäuskoisena kuinka silloinen juontajamme Keskisen Olli nousi tuoliltaan kesken suoran lähetyksen, asteli studion takaseinälle ja iski sitä jämäkästi nyrkillään. Seinän takana, Ruotsin television studiossa lavasteet putoilivat ja puhe katkesi kesken lauseen.

Jytky

Kummeli Ollin jytky heijasteli koko joukkueemme esitystä Tukholman kisoissa. Ruotsi jäi jalkoihin myös ikimuistoisessa Globenin loppuottelussa. Kolmen maalin Ville Peltonen johdatti Suomen toistaiseksi ainoaan maailmanmestaruuteensa.

Vuosi sitten Ylen kiekkostudiossa kirjasin ylös Villen tarinan hänen Göteborgin vuodeltaan. Ensimmäisellä pelireissulla Frölundan bussi pysähtyi karkkikaupan eteen. ”Okej pojkarna, godispaus!”, kuului selitys. Tällä kaudella Ville sai makeaa mahan täydeltä Helsingin IFK:n paidassa. Kolme maalia ratkaisevassa finaalissa tuntui luontevalta tavalta ratkaista mestaruus.

”Don´t fix it if it´s not broken.”, totesin puolestaan viime keväänä liittyen Teemu Selänteen jatkosuunnitelmiin. Homma toimii edelleen, ei syytä korjausliikkeisiin. Piste per ottelu tahti nelikymppisenä maailman kovimmassa kiekkoliigassa kuulostaa uskomattomalta, ja onkin sitä. Kristallipalloni loistaa kiiltävänä, Selänne jatkaa myös ensi kaudella, tähän ei kannata lopettaa.

Neuvostoliitto

”Liian kova tavoite saattaa lamaannuttaa, tulee riittämättömyyden tunne”, pohdiskeli maajoukkuevalmentaja Risto Dufva viime talven olympiapettymyksen jälkeen. Muistattehan, Leijonat lamaantuivat ja Yhdysvallat tyrmäsi Suomen välierän avauserässä tylysti 6-0.

Tämän kevään studiojoukkueeseemme kiinnitetty Risto joutui viime hetkellä luopumaan kisareissusta lähipiirissä sattuneen sairaustapauksen vuoksi. Jään kaipaamaan RD:n analyyttistä pohdintaa, mutta asiat pitää tietysti panna tärkeysjärjestykseen.

Toinen mestarivalmentaja Kai Suikkanen tuo lähetyksiimme analyysin ohella tuhdin annoksen tunnetta. ”Neuvostoliitto kuuluu turnauksen suosikkeihin!”, julisti Kaitsu ensimmäisessä kommentissaan. Odottelen mielenkiinnolla jatkoa.

Mika Nieminen puolestaan istahtaa parrasvaloihin yhdentoista pelatun arvokisan kokemuksella, harteillaan vuoden -95 maailmanmestarin karisma. På svenska tapahtumia kommentoi kevään tuore liigamestari Toni Söderholm. Jukka Koivun ja Jarmo Kekäläisen kisapassit leimataan kisojen edetessä. Uskon, että tällä miehityksellä emme lamaannu, vaan jaksamme kaikki kolmekymmentä kisalähetystä mestaruusjuhliin asti.

Pravda

Suikkanen tutustui viime kaudella Lokomotiv Jaroslavin valmentajana KHL-liigan ihmeelliseen maailmaan. Venäjällä totuus kun on usein tarua ihmeellisempää. Otteluita pelataan puolityhjille katsomoille, mutta pelimatkat lennetään yksityiskoneilla. Majoitukseen kelpaa vain kaupungin paras viiden tähden majatalo ja valmentaja nukkuu yönsä tietysti presidentin sviittissä.

Treenari johtaa puhetta kaukalossa ja sen laidalla, mutta viimeisen sanan sanoo aina joukkueen omistaja. ”Voitte poistua!”, lienee omistajien suosituin sananparsi. Siihen törmäsi Suikkasen ohella viime kaudella yli puolet liigan valmentajista.

Myös pelaajatarkkailijoille idän ihmemaa asettaa omat haasteensa. Tarinan mukaan Jaroslavin halliin ilmestyi taannoin scoutti kaukaa amerikoista tekemään havaintoja joukkueen nuoren supertähden otteista. Avauserän lopulla hänen seuraansa liittyi kaksi tummaan pukuun sonnustautunutta paikallista viestintuojaa, herrat Jääkaappi ja Pakastin.

”Asiamme on yksinkertainen. Seuraava Moskovan juna lähtee tunnin kuluttua, odotamme teidän nousevan siihen. Tarvittaessa järjestämme kuljetuksen myös vesiteitse, punnukset nilkoissanne”, kuului tiivistetty tervehdys. Scoutti nousi junaan ja nuoren supertähden ura jatkuu Jaroslavissa.

Sotalordi

Kiira Korven pyrstö, D-kupillinen kahvia ja lempijuomani alkoholi aiheuttivat kirjoitteluni alkumetreillä närkästystä. Viime viikolla sain tukea yllättävältä taholta. Yhdysvaltalainen urheilusaitti Bleacher Report julkaisi arvionsa maailman seksikkäimmistä naisurheilijoista. Kiira nostettiin listan ykköseksi, Laura Lepistö sijalle 27. Odottelen kriitikkojen vastaiskua.

Tänä keväänä taitoluistelun maailmanmestaruuksista luisteltiin Tokion sijaan Moskovassa. Japanilaisluistelijat osoittivat toipuneensa maataan ravistelleesta luonnonkatastrofista. Miki Ando voitti naisten maailmanmestaruuden ja miesten puolella kaikki kolme nousevan auringon luistelijaa sijoittui kuuden parhaan joukkoon.

Japanilaisten hurjaa taisteluvirettä ilmensi miesten kilpailussa kuudenneksi luistellut Nobunari Oda, 1500-luvun sotalordin Nobunaga Odan jälkeläinen. Erityismaininnan ansaitsee myös Suomen nuori Juulia Turkkila, jonka kypsä luistelu varmisti naisillemme kaksi edustuspaikkaa ensi vuoden kisoihin.

Veltto

Edellisessä parlamentissa urheilun asioista useimmin puhunut Juha Mieto putosi uudesta eduskunnasta. Tutustuin Jussiin Salt Lake Cityn olympiakisoissa, joissa hän toimi hiihdon asiantuntijanamme. Paikallisen kiinalaisravintolan edullinen seisova pöytä ja ilmainen cola tekivät lähtemättömän vaikutuksen tarkan markan mieheen. Ensimmäisen viikon söimme pelkkää kiinalaista.

Toinen putoaja Marko Asell ei kauan murehtinut, vaan löysi nopeasti korvaavaa työtä. Tanssiravintolan vahtimestarin hommat hoituvat painijan hartioilla ja juttumiehen lahjoilla tyylikkäästi. Persut puolestaan tekivät vaaleissa historiaa saamalla Velton sisään, kuten Uutisvuodossa osuvasti todettiin.

Pertti ”Veltto” Virtaseen tutustuin vuoden 1994 presidentinvaalien aikaan. Tein Urheiluruutuun juttusarjaa ehdokkaiden liikuntaharrastuksista. Martti Ahtisaari jakoi ruusuja TuTon kiekkomatsissa ja Eeva Kuuskoski ulkoili Töölönlahden rannassa. Veltto kutsui kuvausryhmämme Kisahalliin ja heitti rekillä kylmiltään komean takakipin. Jää useimmilta meistä tekemättä, minultakin.

Mitalinkiiltoa

Ennen kiekkokisoihin lähtöä selostin telinevoimistelua vuosikymmenen tauon jälkeen. Kaikkien voimistelulajien yhteiset SM-kisat onnistuivat mainiosti, teamgym ja trampoliini saivat mukavasti huomiota perinteisempien lajien rinnalla. Suosittelen samaa kaavaa muillekin lajiryhmille.

Voimistelua pidetään usein nuorten hurjapäiden lajina, mutta SM-kisoissa nähtiin toisenlaisiakin tarinoita. 31-vuotias Sami Aalto palasi telineille vuoden tauon jälkeen tavoitteenaan Lontoon olympiakisat. Vuotta vanhempi Ilkka Kuusela puolestaan huipensi 24 vuotta kestäneen uransa neljään mitaliin.

Mitalinkiilto silmissä urheillaan myös täällä Bratislavassa. Leijonien mestaruuden myötä Tukholmasta alkanut tarina saisi arvoisensa päätöksen. Uskon siihen, vahvemmin kuin vanhaan Neuvostoliittoon.

Tapsa