Kojonkoski oli johtajakilvassa ylivoimainen ykkönen ja päihitti loppusuoralla Niemi-Nikkolan, jonka toimintatapoja eivät kaikki urheilijat ole kritisoimatta nielleet. Niemi-Nikkolan tulevaisuus Olympiakomiteassa onkin vielä auki.

- Niemi-Nikkola jatkaa omassa toiminnassaan vuoden loppuun asti. Syksyn aikana rakennetaan tämä uusi organisaatio ja katsotaan, miten sitä kautta tulee mahdollisia uusia mahdollisuuksia olemassa oleville henkilöille, Olympiakomitean puheenjohtaja Roger Talermo sanoi Yle Urheilun haastattelussa eikä suosutunut kommentoimaan sitä, löytyykö Niemi-Nikkolalle töitä myös ensi vuonna.

- Tähän en ota kantaa tässä vaiheessa. Rakennamme organisaatiota, ja sieltä varmasti löytyy mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Pomot lähetetään kentälle

Huippu-urheiluyksikön johtajahakuprosessissa oli mukana kaiken kaikkiaan kymmenkunta henkilöä. Talermon mukaan Kojonkosken valtteja olivat kansainvälinen osaaminen ja näytöt kansainvälisiltä areenoilta. Myös Kojonkosken urheilijaläheinen olemus ja työskentelytavat tekivät vaikutuksen, sekä hänen verkostonsa Suomessa ja ulkomailla.

- Kojonkoskelta odotetaan paljon, mutta tämä ei ole yhden miehen show. Siihen liittyy uusi pääsihteeri (Mika Sulin) ja koko tämän uuden organisaation käynnistäminen.Tietysti tuloksia etsitään, mutta tulokset tulevat jollain aikavälillä.

Suurin muutos tapahtuu Talermon mukaan siitä, että urheilijat nostetaan keskiöön ja pomot lähetetään kentälle. Hänen mielestään ei enää riitä, että toimistossa piirretään hienoja kalvoja, vaan tehdään koko ajan kenttätyötä. Ihmetystä herättääkin, miksi näin ei ole aiemmin tehty.

- Hyvä kysymys, Talermo vastasi Yle Urheilulle ja vetosi vanhoihin toimintatapoihin.

- Kaikki lajit ovat tehneet omaa työtä omassa sailossaan omalla tavallaan. Nyt pyritään lajien väliseen yhteistyöhön.  Vaihdetaan tietoa ja taitoa, ja tätä kautta varmasti pieni Suomi hyötyy asioista paremmin.

"Kaikki ei ole rahasta kiinni"

Talermon mukaan huippu-urheiluyksikkö ei ole organisaatio, joka on täysin valmis 1.1.2013, vaan se muotoutuu asteittain. Uuden henkilöstön rekrytoinnissa on puhuttu kuudesta valmennusjohtajasta ja kuudesta asiantuntijasta, mutta 20 miljoonan euron pottiin tarvittaisiin vielä 2,1 miljoonaa euroa akatemioihin ja valmennukseen.

Talermo ei kuitenkaan usko, että edessä olisi tiukka kamppailu opetusministeriön kanssa tukieuroista.

- Kaikki ei ole rahasta, vaan enemmänkin on toimintatavasta kiinni; ajatuksesta, miten tehdään asioita uudella tavalla. Nyt ajetaan palikoita kasaan ja katsotaan, mitä siitä tulee, Talermo sanoi.

- Tiedämme, että valtion kassasta, ja tässä tapauksessa on kysymys veikkausvoittovaroista, tuskin kovin paljoa enää saadaan. Pyrimme nyt uudelleenorganisoitumaan ja löytämään resursseja ja  uutta varainhankintaa yksityiseltäkin sektorilta.