Olympiakisoissa on historian aikana ollut varsin mielenkiintoisia näytöslajeja, kuten myös varsinaisia lajejakin. Time Magazine keräsi niistä yhdeksän sivuilleen.

Vielä vuonna 1904 St. Louisin olympiakisoissa uintilajeihin kuului pituussukellus, jossa sukeltajalla oli 60 sekuntia aikaa sukeltaa niin pitkälle kuin pystyi. Kyseessä oli kuitenkin näytöslaji, eikä se näiden kisojen jälkeen koskaan palannut takaisin olympiaohjelmaan.

Ammunta on kuulunut olympialaisten ohjelmaan jo aikojen alusta, mutta Pariisin kisoissa vuonna 1900 ampujat tähtäsivät eläviä kyyhkyjä. Raporttien mukaan yli 300 lintua tapettiin näissä kisoissa ja syystäkin kyyhkysammunta herätti närää eläinten suojelijoiden keskuudessa. Tämäkään laji ei saanut jatkuvuutta ohjelmistossa.

Köydenveto sinnitteli olympialaisten ohjelmassa useita vuosia. Ensimmäistä kertaa kahdeksan miehen joukkueet kilpailivat köydenvedon paremmuudesta Pariisin vuoden 1900 kisoissa ja viimeisen kerran vuonna 1920 Antwerpenissä.

Köysikiipeily on useille tuttu laji koulun liikuntatunneilta, mutta lajissa on jaettu olympiamitalejakin. Köysikiipeily kuului aivan ensimmäisten modernin olympialaisten ohjelmaan ja se poistui ohjelmasta vasta Los Angelesin vuoden 1932 kisojen jälkeen.

Taitouinti on ollut olympiakisojen ohjelmassa näytöslajina viisissä olympialaisissa aina vuodesta 1948 vuoteen 1968. Viralliseksi lajiksi se hyväksyttiin vasta Los Angelesin vuoden 1984 kisoissa. Taitouinnin yksinuinti ei kuitenkaan kestänyt ohjelmassa näihin päiviin asti, vaikka se olikin vielä Seoulin ja Barcelonan ohjelmistossa. Sen sijaan joukkueohjelma ja pariohjelma ovat nähtävissä Lontoon kisoissa.

Kroketti on todellinen kesälaji, mutta harva pitää sitä olympialajina. Kroketti oli kuitenkin ensimmäinen olympialaji, johon naiset saivat osallistua, mutta se pysyi ohjelmistossa vain Pariisin vuoden 1900 kisoissa. Ehkä asiaan saattoi vaikuttaa se, että kisaan osallistui vain ranskalaisia pelaajia. Tai se, että krokettikisaa seurasi ainoastaan yksi maksanut katsoja.

Roque on yhdysvaltainen muunnelma krokettipelistä, ja se vieraili vuoden 1904 St. Louisin olympiakisoissa. Tällä kertaa kisaan osallistujat olivat ainoastaan yhdysvaltalaisia, joten lajin historia kisoissa oli varsin lyhyt.

Ammunnan kaksintaistelu kuulostaa enemmän länkkäriltä kuin olympialajilta, mutta laji nähtiin ensimmäistä kertaa vuoden 1906 Ateenan kisoissa. Kyseiset kisat tosin olivat niin kutsutut välikisat, jolle Kansainvälinen olympiakomitea ei ole antanut virallisen kisan statusta. Todellista kaksintaistelua ei tosin nähty, sillä ampujat tähtäsivät laukauksensa puettuihin nukkeihin. Laji sinnitteli olympiaohjelmassa vuosia, ja vuonna 2000 Sydneyn kisoissa tehty kysely paljasti, että peräti 32% vastaajista haluaisi lajin takaisin lajiohjelmaan.

Pituushyppy on kuulunut olympiakisoihin niin ilman vauhdinottoa kuin vauhdinotollakin, mutta vuoden 1900 Pariisin kisoissa pituutta hypättiin hevosella. Laji ei säilynyt ohjelmistossa kuin yhdet kisat, sillä tulokset jäivät varsin vaatimattomiksi. Hevospituushypyn olympiakulta voitettiin nimittäin tuloksella 6 metriä ja 10 senttiä.

Time Magzinen keräämien lajien lisäksi omituisia lajeja on löytynyt etenkin olympiahistorian alkuvuosilta. Kenties nykyohjelmaankin voitaisiin harkita sellaisia lajeja kuin hengenpelastus, ilmapallopurjehdus, kalastuskilpailu, vuorikiipeily, polkupyöräjalkapallo, painonheitto, tandem-ajo...