Juoksijalegenda Väätäinen painotti, ettei Suomen mitalisaaliissa ollut mitään yllättävää. Vaikka vuonna 1966 Budapestissa sinivalkoiset jäivät mitaleitta, Väätäinen arvostaa seitsemän sijoitusta kahdeksan parhaan joukkoon korkeammalle kuin yhden pronssimitalin.

- Suomi sai sen, mikä oli odotettavissa. Pitkämäen onnistuminen tässä mittakaavassa oli odotettua. Totuus on numeraalisesti, että nämä olivat Suomen huonoimmat EM-kisat koskaan, Väätäinen sivalsi.

Moniottelussa urheilu-urallaan kunnostautunut Hautala kritisoi kisoja yleisöpuutteesta. Suomen mitalitavoitetta hän luonnehti loppujen lopuksi liian kovaksi.

- Siellä oli myönteisiä yllätyksiä, mutta jotenkin huomasi että kolmen mitalin tavoite oli liian kova. Kevään odotusarvot eivät kesän kuluessa täyttyneet. Se pisti myös silmään, että yleisöä oli aika vähän, Hautala kommentoi.

Keskitalo kertoi nauttineensa kisojen seuraamisesta. Myös kahden vuoden järjestämissykliin siirtyminen on miehen mieleen.

- Hyviä ja erittäin jännittäviä kilpailuja. On tärkeää, että EM-kilpailut lähtevät kahden vuoden periodilla liikkeelle. Yleisurheilu tarvitsee ehdottomasti tämän kaltaisia kilpailuja, Keskitalo selitti.

- Suomella oli nuori joukkue eikä arvokisoissa menestyminen ei ole hirvittävän helppoa. Pikajuoksijoiden esiinmarssi oli todella positiivinen asia, entinen kymmenottelija lisäsi.

Suomen saldoksi Barcelonan kisoista jäi yksi pronssimitali ja neljä pistesijaa.