Jälkihiki |

Riihilahti: "Meillä ei ole varaa menettää ketään"

Urheilijoiden tukeminen vaikeina hetkinä puhutti maanantaina Jälkihiessä. Aki Riihilahden mielestä Suomessa on pakko hoitaa asiat paremmin kuin muualla maailmassa.

 Aki Riihilahti, Juha Kanerva ja Reetta Meriläinen.
13:19
Jälkihien kolmikon muodostivat maanantaina Aki Riihilahti, Juha Kanerva ja Reetta Meriläinen. Video: Yle

Ylen aamu-tv:n Jälkihiessä vieraillut kolmikko on huolissaan suomalaisten urheilijoiden jaksamisesta.

Viime viikolla kaksi suomalaista kertoi lopettavansa urheilu-uransa. Juoksija Jukka Keskisalon, 31, ilmoitusta moni osasi odottaa.

- Lopettaminen oli looginen päätepiste sille tavalle, millä hän on urheillut. Hän on analyyttinen, systemaattinen henkilö, ja nyt tässä oli se piste, jossa lopetetaan, sanoi keskusteluporukan tulokas, Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja ja intohimoinen penkkiurheilija Reetta Meriläinen.

Sen sijaan alppihiihtäjä Sanni Leinosen lopetuspäätös tuli vieraille yllätyksenä. Kun vasta 22-vuotias urheilija naulaa sukset seinälle, se herättää kysymyksiä myös valmennuksen toimivuudesta.

- Meillä ei ole täyttä kuvaa urheilijan elämän askeettisuudesta, ja siihen kannattaisi ehkä perehtyä. Toisekseen, eikö tässä maailmassa ole valmennuksessa pehmentäviä tekijöitä, jotka luovat tietynlaisen turvan kovan huippu-urheilun maailman ja suorituspaineiden keskellä? Saavatko nuoret urheilijat tarvitsemaansa sosiaalista ja henkistä tukea tarpeeksi? kysyi Meriläinen.

- Ja ennen kaikkea jos jotain menee pieleen, jos tulee loukkaantumisia tai muuta takapakkia. Kun on vaikeaa, silloin tarvitaan tukea, jatkoi puolestaan Juha Kanerva.

Aki Riihilahden mukaan apu on erityisen tärkeää Suomen kaltaisessa pienessä maassa.

- Meillä pitää tehdä asiat paremmin kuin muualla. Muualla on niin isot massat, että siellä työnnetään vain ihan kylmästi syrjään. Meillä ei ole varaa menettää ketään, jos meinaamme pärjätä. Sen takia järjestelmän pitää toimia äärimmäisen hyvin.

Kuntohuipun ajoitus on hankalaa

Lisäksi Jälkihiki pohti muun muassa keihäänheittäjä Tero Pitkämäen kilpailukautta. Meriläinen kertoi ilahtuneensa, kun Pitkämäki osoitti lopulta piristymisen merkkejä pitkään jatkuneen vaisun jakson jälkeen.

- Hän on koko ajan viestinyt, että pitkä heitto on tulossa. Sehän tuli nyt, pitää olla iloisia.

Myös Kanerva oli mielissään Pitkämäen esityksistä loppukesänä. Hänen mukaansa keihäsmies saattoi tehdä viisaasti kokeillessaan harjoittelussa ja valmennuksessa uusia konsteja, vaikka moni on niitä epäillyt.

- Ehkä oli järkevää muuttaa jotain kymmenen vuoden vanhan jälkeen. Voi olla, että ensi kaudella nähdään vielä pidempiä, lähes 90 metrin kaaria.

Pitkämäki jäi Lontoossa ilman mitalia, mutta Tukholman Timanttiliigassa rävähti: keihäs lensi lähes 87 metriä, mikä riitti kilpailun ykkössijaan.

- Ei se aina ole niin yksinkertaista, että paras suoritus tulee tärkeimpään kisaan juuri tiettynä päivänä. Totta kai ideaalitilanteessa näin on, totesi Riihilahti kunnon ajoittamisen vaikeudesta.

Kommentoi aihetta

(3 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Urheilun toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Urheilun toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.


junnufutis

Ilmoita asiattomasta kommentista

Suurin osa potentiaalisista tulevista jalkapalloilijoista lopettaa jo tuossa b-junnu iässä. Juniorijalkapallossa valmennus on täysin retuperällä ainakin täällä Pohjois-Suomessa. Entisen kehäraakit (oma ura ei koskaan lähtenyt lentoon, eikä valmentajan urakaan ole edennyt junnujoukkueita pidemmällä), joilla ei ole muuta koulutusta kuin kansakoulu ja ehkä joku b-valmentajatutkinto ovat pilanneet monta ikäluokkaa ja sama meno näyttää jatkuvan. Valmennus ja peluuttaminen pyörii muutaman nuorisomaajoukkueeseen valitun pelaajan ympärillä. Jos istuu peli pelin jälkeen penkillä ilman mitään selitystä, niin eipä ole ihme, jos nappulat menevät naulaan. Suomen jalkapallo ei nouse tästä suosta, ennen kuin nuorisovalmentajien psykologiseen osaamiseen kiinnitetään huomiota. Luulenpa, että suurin osa näistä "Suurista Valmentajista" ei tajua millainen vastuu heillä on nuoren itsetunnon rakentamisesta. Aki, saisit ottaa tästä kopin.


Murikka

Ilmoita asiattomasta kommentista

Leinosen päätös on minusta rohkea. Juuri näin pitääkin toimia, kun itse tuntee urheilun jatkamisen ns. tavallista elämää huonompana. "Meillä ei ole varaa menettää ketään, varsinkaan nuoria." Tavallaan ei, mutta tervettä itsetuntoa osoittaa se, joka urheilee huipputasolla omasta halustaan, eikä roiku keskinkertaisena kehäraakkina kun muutakaan ei osaa. Vastuutonta on yrittää kasvattaa joukkoa läpeensä itsekkäitä (sillä sellaisiahan huippu-urheilijat ovat ja heidän pitääkin olla menestyäkseen) ihmisiä, joilla on kolmikymppisenä vähän jos ollenkaan koulutusta ja rajalliset sosiaaliset kyvyt.

Juhamiedot, lassevirenit ja ilkkakanervat haikailevat kouluun hiihtämällä -maailmaa. Sellaisessa maailmassa Suomi oli jokunen vuosikymmen sitten. Siihen kuuluivat myös mm. lapamadot, laaja köyhyys, raaka työ huonolla palkalla ja kansakoulun viidenneltä metsätöihin. Sairasta.

Urheilun pääuutiset

Suosittelemme

Urheilun tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä