Ohjelma
Voimistelu (rytminen, teline, trampoliini)

Kilpailupaikka
Wembley-areena (Wembley Arena)  

Antiikin Kreikassa voimistelu ei ollut vain urheilua, vaan myös kulttuuria. Kun laji kehittyi 2000 vuotta sitten, miehet kerääntyivät voimistelusaleihin liikunnan lisäksi myös ymmärtääkseen taidetta, musiikkia ja filosofiaa.

Kreikkalaiset uskoivat, että fyysinen harjoitus on toimiva vain yhdessä henkisen harjoituksen kanssa. Filosofit Platon, Aristoteles ja Homer painottivat omassa tuotannossaan voimistelun positiivisia vaikutuksia.

Voimistelun kultakausi alkoi 1880-luvun Euroopassa, joten kun nykyiset olympialaiset alkoivat vuonna 1896, voimistelu oli luonnollinen osa niitä. Voimistelu on kuulunut jossain muodossa kaikkien olympiakisojen ohjelmaan. Alkuvuosina kilpailtiin henkilökohtaisten lajien lisäksi suurilla ryhmillä joukkuevoimistelussa.

RYTMINEN VOIMISTELU LONTOOSSA

Urheilijakiintiö
96 urheilijaa

Ohjelma
Rytminen voimistelu

1800-luvulla rytminen voimistelu kehittyi joukkuevoimistelun suojissa. Ensimmäiset kokeiluluontoiset kilpailut järjestettiin Itä-Euroopassa 1930-luvulla.

Kun kansainvälinen voimisteluliitto FIG kiinnostui lajista 1900-luvun puolivälissä, lajilla oli jo paljon harrastajia. FIG otti rytmisen voimistelun virallisesti siipiensä suojiin vuonna 1962 ja ensimmäiset MM-kisat järjestettiin 1964.

Rytmisessä voimistelussa on paljon elementtejä klassisesta baletista: tuttuja molemmissa ovat muun muassa pliét, ja arabesquet. Lajin tanssillisessa puolessa yhdistyvät saksalainen lihaksia kehittävä tyyli ja ruotsalainen vapaasti rytmiin tehtävä tanssi.

Rytminen voimistelu tuli mukaan olympialaisiin Los Angelesissa 1984. Vuosien 1952 ja 1956 ohjelmaan oli jo kuulunut naisten joukkuevoimistelu käsivälinein.

Henkilökohtainen neliottelu oli ainoa kilpailumuoto 1984-92. Joukkuekilpailu tuli mukaan Atlantaan 1996.

Rytmiseen voimisteluun voivat osallistua vain naiset. Laji on yhdistelmä tanssia ja voimistelua. Koreografia suoritetaan musiikin tahdissa.

Venäjä on viime vuosina hallinnut rytmisen voimistelun kilpailuita.

Hanna Laiho osallistui Barcelonan kisoihin sijoittuen 25:nneksi. Katri Kalpala oli mukana Atlantassa ja oli 34:s. Heini Lautala oli Sydneyssä 2000 23:s.

Kilpailusääntöjä

Henkilökohtaisen kilpailun välinevalikoima (keilat, pallo, naru, vanne, nauha) vaihtuu kahden vuoden välein.

Henkilökohtaisen kilpailun välinevalikoima (keilat, pallo, naru, vanne, nauha) vaihtuu kahden vuoden välein. Lontoossa välineet ovat: pallo, keilat, ja nauha. Kilpailualueen koko on 13 neliömetriä.

Alkukilpailun kymmenen parasta selviytyy finaaliin, johon lähdetään nollapisteistä.

Joukkuekilpailussa on kaksi ohjelmaa: Joukkueilla on ohjelmina kolmen vanteen ja neljän keilan/kahden keilaparin ohjelma sekä viiden narun ohjelma. Joukkueessa voi olla kuusi jäsentä, joista viisi esiintyy yhdessä ohjelmassa. Alkukilpailun kahdeksan parasta joukkuetta selviytyy finaaliin, johon lähdetään nollapisteistä.

Tuomaristo arvostelee liikkeen teknisen vaikeustason, taiteellisen vaikutelman ja suorituksen. Kukin osa-alue kattaa kolmanneksen yhteispisteistä.

Arvioinnissa sommittelu tuomaristot arvioivat 1. taiteellisen ja 2. teknisen osa-alueen. Kummastakin maksimipistemäärä on 10. Näiden yhteenlaskettu pistemäärä jaetaan kahdella, eli yhteensä taiteellisesta ja teknisistä voi saada 10 pistettä. Suoritus on enintään 10, eli maksimiyhteispisteet suorituksesta on 20 pistettä.