Kaksintaistelu: itä vastaan länsi
Kollegani Hannu Lammikko puki sen sanoiksi.
Jos nämä alppihiihdon MM-kisat vuosimallia 2009 järjestettäisiin, sanotaan nyt vaikka Tshekissä, Bulgariassa tai Sloveniassa, kaikki toimisi kuin rasvattu.
Mutta ei, nämä kisat järjestetään, sanotaan nyt vaikka Euroopan unionissa itseään johtavana maana pitävässä Ranskassa, ja - - - mikään ei toimi.
Kepin ohi
Poikkean hieman – alppitermiä käyttääkseni - merkatulta radalta ja kerron, että yksi urheilutoimittajan työn ehdottomasti parhaista puolista ovat kollegat. Nimenomaan kokeneet kollegat.
Älkää ymmärtäkö väärin, työkaverit eivät varsinaisesti motivoi näihin hommiin ilta ja viikonloppu toisensa perään, mutta he antavat kyllä uskomattoman perspektiivin paitsi työntekoon myös yleiseen maailmanmenoon ja - järjestykseen.
Parhaita kollegoita ovat tietenkin kaikennähneet tarinan iskijät, joiden kanssa mannerten väliset lentomatkat tai Keski-Euroopan moottoritien ruuhkissa vietetyt tunnit ovat kärsimyksen sijasta työmatkan hulvattomimpia hetkiä.
Länsi paha, itä hyvä
Takaisin radalle - idän ja lännen taistelu lähti käyntiin juuri tällaisesta tarinasta.
Koukuttuneena kollegoitteni ehtymättömiin tarina-arkkuihin, halusin ensimmäisten tämänkertaisten Ranska-vaikeuksien noustua ilmoille tietää, mitkä ovat lähes kaksi vuosikymmentä näitä hommia tehneen työkaverini Karmeimmat ja Hankalimmat TOP3 työmatkat, ja minne ne suuntautuivat.
Kolmen kärkeen nousivat – ainakin itselleni hieman yllättäen – juuri vanhan mantereen Atlantin puoleiset maat; Ranska, Italia ja Espanja. Karmivimman kokemuksen titteliä kantoi muistaakseni järjestelyjen suhteen Mugello.
Työreissu yli kymmenen vuoden takaa, jolloin esimerkiksi kisajärjestäjien tarjoaman majoituksen virkaa sai toimittaa, suora lainaus ”tunkkainen, vanha, pieni tyrmä, jonka täytti sänky.” Ovesta mahtui sisälle kun veti tarpeeksi keuhkoihin ilmaa ja sängyltä pääsi loikkaamaan vessaan kun sopivasti ketkutteli ovea vuoroin auki ja kiinni.
Toisessa saapasmaan paikassa ikkunat aukesivat vain, jos halusi samalla pirteän föhn-tuulen puhaltamaan suoraan sisälle. Ollako pimeässä vai valoisassa, kas siinäpä pulma?
Parhaat työmatkamuistot, ne tulivat puolestaan kaukaa Atlantin tyrskeistä. Muun muassa Tshekistä ei juuri moitteen sanaa löytynyt. ”Tuskin kissaa ehti sanoa, kun suomalaisurheilijan haastattelu oli järjestäjien nopeita nettiyhteyksiä pitkin Suomessa.” Unkarin Budapestissa ”yöpaikkakin lähenteli linnaa.”
Oikea ratkaisu, Killy!
Ei tarvitse siis ihmetellä, miksi ranskalaisen alppihiihdon yksi kansallissankareista, MM-kisojen tämänkertaisen näyttämön Val d’Isèren oma poika, kolminkertainen olympiavoittaja Jean-Claude Killy halusi parisen vuotta sitten vetäytyä näiden MM-kekkereiden järjestelykomitean johdosta.
Loppuu se usko nimittäin paremmissakin piireissä ja rajansa on kotiinpäin vedollakin. Killyn usko hiipui, kun mikään ei näyttänyt valmistuvan MM-kisapaikalle ajallaan. Propsit (Tommi Evilän kerran Kalevan kisoissa käyttämä termi pisteille) Killylle, moni asia ei ole valmiina edes kisojen aattona.
Eikä Killy ollut muuten ainoa perävalojen näyttäjä, vanavedessä seurasi niin ikään uskonsa maansa järjestelykykyihin menettänyt toimitusjohtaja Jean-Paul Pierrat. Hän lähti syksyllä 2007.
Länsi ei pärjää
”Teemme toimittajien työtä koskevat päätökset jossain vaiheessa kisoja. Ai missä vaiheessa? Hmm, no kunhan katsomme, miten asiat sujuvat ensimmäisenä kisapäivänä”, todetaan Val d’Isèren järjestäjien avunantotiskillä kerta toisensa jälkeen.
”Ai mikä kelvollinen internetyhteys? Tämä on parasta mitä meillä on teille tarjota!”. No, ehkä niitä piuhoja on vain vaikea vetää lähes kahden kilometrin korkeuteen.
Tai ehkei sittenkään. Ehkä vaan Länsi, you suck!
Pizzakin oli paistettu yhtenä iltana toiselta puolelta mustaksi, toinen oli jätetty raa’aksi….à 17euroa. No, se ei ehkä ole kisajärjestäjien vika.
Turha mussuttaa
Sain muuten tukea yllättävältä taholta tätä tekstiä kirjoittaessani.
Taustalla pauhaa BBC World News, joka kertoi hetki sitten että Slovenian pääkaupunki Ljubljana on valittu Euroopan luotettavimmaksi kaupungiksi. Tutkimuksessa oli mukana 38 eurooppalaista kaupunkia.
Siitäs saitte. Hyvä itä!
Lataan siis toivoni tulevaisuuteen. EHKÄPÄ alppihiihdon arvokisamitaleja vielä joku päivä jaetaan siellä, missä jokin asia, ainakin joskus toimii, jotenkin.
Kristiina Kekäläinen
