Tättähääräätädin päivä

Aino-Kaisa Saarinen sai toteutettua lapsuuden unelmansa.
Kuva: YLE

Aino-Kaisa Saarinen tiesi jo heti aamulla katsottuaan ulos ja huomattuaan lumisateen, että tämä on hänen päivänsä.

Viime viikonlopun Valdidentron maailmancupin hengitysvaikeudet olivat jääneet Liberecissä jo harjoitusladuille ja Saarinen pystyi keskittymään täysillä päämatkaansa.

- Heti alusta asti meno tuntui helpolta. Pystyin koko ajan hyvään ja rauhalliseen suoritukseen eikä keskittymiseni karkaillut, Saarinen, jota joukkuekaveri Pirjo Muranen kuvaili "iloiseksi tättähääräätädiksi", kertasi tyytyväisenä kisan jälkeen.

Voittohiihto oli hollolalaisen mielestä yksi hänen elämänsä parhaista hiihdoista. Tähän listaan hän lisäsi myös ensimmäisen maailmancupin osakilpailuvoittohiihtonsa Holmenkollenilla, Torinon pariviestin pronssihiihdon ja Sapporon MM-kisojen viestiosuuden.

- Mutta tämä on sellainen hiihto, jonka varmasti muistan elämäni loppuun asti. Olen pikkutytöstä asti halunnut voittaa henkilökohtaisen arvokisamitalin ja nyt se unelma toteutui. Ei tätä voi tajuta!

Saarinen myönsi, että hänen uskoaan on koeteltu useaan otteeseen uran aikana, viimeeksi tammikuussa Tour de Skillä, jolloin hän hävisi voiton viimeisillä sadoilla metreillä.

- Kyllä välillä on tullut sellainen olo, että enkö minä koskaan voita. Mutta toisaalta olen sisuuntuva ihminen, hän naurahti.

Anu Karttunen, Liberec