Leijonanmetsästyskausi
Leijonaa mä metsästän, aion saada suuren…
Neitikiekkoilija on seurannut huvittuneena ja lopulta jo todella kyllästyneenä viime päivien suurta leijonanmetsästystä. Lehdistön ajojahti on ollut lähes yhtä innokasta, kuin joitakin vuosia sitten Ruokolahdella.
Leevi oli tiettävästi karannut venäläiseltä sirkukselta. Sveitsiä kiertävän sirkus Finlandiankin leijonalta karkasi kenties hetkellisesti mopo käsistä, mutta pahemmin se on karannut nyt kotimaan lehdistöltä.
Miten menee Matti ja Mervi? Kenen tanssissa on seksiä? Kuka pyllisti?
Pelaajan henkilöllisyyttä on yritetty urkkia soittelemalla yhdelle jos toiselle Suomen joukkueen pelaajalle. Puhelimeen on saanut vastata kyllästymiseen asti myös kiekkoliiton henkilöt. Samoin Neitikiekkoilija.
Näinköhän paikan päälle karhukaupunki Berniin on lähetetty suurpetoasiantuntija ottamaan selvää jäljestä, joka painautui keltaisen bussin sivuikkunaan? Tai onkohan kukaan ottanut yhteyttä CSI:n tutkijoihin. Caruso ja kumppanit ratkaisevat arvoituksen kuin arvoituksen, vaikka yhden lasiin painautuneen karvan perusteella?
Kausi on paketissa, joten Neitikiekkoilija haluaa julistaa ainakin omalta osaltaan leijonille kesälomarauhan!
The pyllistäjä on jo ottanut itse yhteyttä Neitikiekkoilijaan. Hän oli aidosti pahoillaan, pyysi useaan otteeseen anteeksi ja korosti, ettei kyseessä ollut todellakaan mitään henkilökohtaista. Ja miksi olisi ollut? Urheilijan ja toimittajan henkilökohtainen suhde rajoittuu tässäkin tapauksessa niihin muutamiin minuutin mittaisiin haastatteluihin, joita TV-ruudussa on nähty.
Ei siis tarvittu pelottavalta kuulostavaa kiekkoliiton sisäistä perstutkintaa. Eikä liioin poliisisarjoista tuttua tunnistusriviä, jossa kaikki maajoukkueen pelaajat olisivat pyllistäneen vasten lasikopin ikkunaa, pimeässä huoneessa istuvalle silminnäkijälle.
Kyseessä oli hetken mielijohteesta syntynyt huono vitsi, ja kenties väärässä paikassa, mutta Neitikiekkoilija on tunnetusti huonon huumorin erittäin hyvä ystävä. Niin monta vuotta sitä on tullut itsekin pukukopissa ja bussissa istuttua, että kokemusta huonosta huumorista ja sen hyvästä merkityksestä joukkuehengelle löytyy.
Partavaahto kypärässä naurattaa toisia, toisia ei. Joitakin naurattaa se, kun saiturina tunnetun pelaajan mailaan on liimattu lavasta tuppiin asti pennin kolikoita. Teippi pelikaverin luistimissa saattaa huvittaa myös. Neitikiekkoilijaan uppoaa edellä mainittujen lisäksi pieruhuumori, mutta ketä se kiinnostaa?
Case closed!
Inka Henelius