TINTTI TARKKAILEE: Kurkistus EM-futiksen kulisseihin - näitä et nähnyt ruudussa

Kolme seitsemästä naisten EM-lopputurnauksen lähetyksestä on takana. Edessä - toivottavasti vasta mielenkiintoisin vaihe, kun joukkueiden määrä vähenee ottelu ottelulta ja huipennus nähdään ensi torstaina Olympiastadionilla.

Lähetysten tekeminen on elänyt vahvasti Suomen joukkueen menestyksen mukana: tunnelma on ollut hieno, monta liikkuvaa osaa on ollut hallittavana eikä kommelluksiltakaan ole vältytty.

Ensimmäinen ottelu Suomen ja Tanskan välillä sisälsi ”pienen ja normaalin” episodin järjestäjien kanssa siitä, mitä kautta saa kulkea ja minne, milläkin passilla ja käsinauhalla. Alussa näytti jopa siltä, että tietä studioon stadionin uumenista ei itse asiassa ollutkaan, meidän luvillamme siis. Jokaisen ulko-oven kohdalla oli numero, jota meidän kaulanauhoistamme ei löytynyt. Puhumattakaan siitä, että parituntisen lähetyksen aikana olisi ollut tarjolla sallittu väylä naistenhuoneeseen. Loppu hyvin kaikki hyvin. Helpottaa, kun asioita saa hoitaa yhteisellä kielellä. Aina näin ei ole.

Hollanti-ottelussa haastattelija-kollegani sai puolestaan kokea, miten sähkölaitteet voivat tehdä tenän tärkeällä hetkellä. Laura Österberg Kalmarin haastattelusta ilmoille tuli suoraan lähetykseen vain viimeinen vastaus. Pidemmätkin kommentit olivat toki tarjolla, mutta haastattelua pimentyvällä stadionilla valaissut lamppu mykisti toimittajan korvanapin ja silloin on vaikea tietää, milloin aloittaa saatikka lopettaa. Oikea-aikaisesti siis. Tietenkin juuri sillä kerralla haastateltavakin oli poikkeuksellisen säteilevä, tunteikas ja analyyttinen.

Ukrainan kohtaamisessa allekirjoittanut taas innostui puhumaan puoliajalla vieraiden kanssa sen verran terhakkaasti, että alussa luvattu Päivän kysymyksen vastaus jäi lähetyksen loppuun. Ottelua seuranneet kun tuskin olisivat pitäneet ratkaisusta, jossa toiselle puoliajalle olisi tultu minuutti pallon pelissä olon jälkeen. Tuossa yhteydessä sain jälleen kerran muistutuksen siitä, miten lyhyt vartti itse asiassa onkaan.

Tunnelmaa ei ole myöskään puuttunut katsojien palautteista ja kannustusviesteistä Suomen joukkueelle.

”Jatkakaa samaan malliin! Minusta on hienoa että meillä on noin hyviä pelaajia.”

”Hyvä Suomi, ootte niin parhaita naiset, et pääsette ihan varmana loppuotteluun. Uskokaa itseenne ja kaikki Suomen naiset ovat ylpeitä teistä, eikä todellakaan turhaan, te olette niin mahtavia pelaajia!”

Harmi, etteivät nämä ja monet muut hyvät kommentit aina mahdu lähetykseen. Joukkueelle terveiset kuitenkin välittyvät. Nyt myös tätä kautta.

Tänään Helsinki ja Olympiastadion vaihtuvat Turkuun. Uusi stadion, uudet kulkuluvat, uudet tekniset laitteet, uudet vieraat: etukäteen ei koskaan tiedä, miten päivä tulee päättymään. Sen voin kuitenkin luvata, että monta herkkua FST5:n lähetyksemme tulee tänään tarjoamaan - tapaamisiin siis!

KRISTIINA KEKÄLÄINEN