Olympiakisojen ja sen aatteen historia juontaa aina Antiikin Kreikkaan, Olympian pyhään lehtoon asti. Zeus-jumalan kunniaksi järjestettyjä kisoja järjestettiin joka neljäs vuosi aina vuodesta 776 eKr. lähtien vuoteen 393 jKr. saakka.

Tiesitkö, että kisalajeihin on kuulunut mm. hengenpelastus, ilmapallopurjehdus ja vuorikiipeily? Katso mistä kisat muistetaan ja jaa omat kisamuistosi!

Nykyaikaisten olympialaisten alkujuuret ovat vuodessa 1892, jolloin ranskalainen paroni Pierre de Coubertin esitti idean olympialaisten henkiinherättämisestä. Kaksi vuotta myöhemmin olympialiikkeen perusrakenne hahmoteltiin Kansainvälisen olympiakomitean perustamiskokouksessa, ja tästä kaksi vuotta myöhemmin kilpailtiin ensimmäisessä nykyaikaisissa olympiakisoissa jälleen Kreikan Ateenassa.

Olympiakisojen tärkeänä elementtinä on olympia-aate, elämänfilosofia, jossa yhdistyvät yhtä lailla ihmisen kehon, tahdon kuin mielen tasapainoinen kehittäminen. Aatteen tarkoituksena on yhdistää urheilu, kulttuuri ja kasvatus. Sen päämääränä on edistää kaikkialla urheilun avulla ihmisten harmonista kehitystä ja pyrkimyksenä on rakentaa rauhallisempaa maailmaa kasvattamalla nuoria urheilun avulla.

Politiikan temmellyskenttä

Koska olympiakisat ovat maailman mittavin mediatapahtuma, on niitä käytetty usein myös politiikan temmellyskenttänä. Kisojen boikotointia on harrastettua aina vuodesta 1948 Lontoon olympiakisoista lähtien, mutta jo sitä ennen oli nähty poliittista kuohuntaa. Muun muassa vuoden 1908 Lontoon kisoissa englantilaiset yrittivät estää Irlantia esiintymään lippunsa alla. Samaa yritti myös Venäjä Suomelle. Räikeintä politikointia nähtiin vuoden 1936 Berliinin kisoissa, kun natsi-Saksan diktaattori Adolf Hitler yritti käyttää kisoja omana propagandanäytelmänä.

Maailman poliittinen tila on vaikuttanut kisojen järjestämiseen kolmeen otteeseen. Vuoden 1916 olympiakisoja ei järjestetty Berliinissä I maailmansodan takia ja II maailmansodan takia Helsingille vuodeksi 1940 annetut kisat päästiin pitämään vasta vuonna 1952. Myös vuoden 1944 Lontoon kisat siirrettiin yhdellä olympiadilla eteenpäin sodan takia.

Olympiakisojen mottona ovat latinankielen sanat citius, altius, fortius, jotka tarkoittavat nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin.

Olympiatunnuksen muodostavat viisi toisiinsa yhdistyvää rengasta. Renkaat kuvastavat Kansainvälisen olympiakomitean mukaan viittä maailman maanosaa, mutta niille on keksitty myös muita tulkintoja. Renkaiden on arvioitu tarkoittavan muun muassa sitä, että antiikin kisat kestivät aikoinaan viisi päivää tai että urheilun katsottiin kehittävän viittä elämän aluetta – oma-aloitteisuutta, sitkeyttä ja peräänantamattomuutta, tehokkuutta, täydellisyyden tavoittelua ja vaaran halveksuntaa. Tunnuksen on suunnitellut itse paroni Pierre de Coubertin.

Kesäkisojen isännät

1896 Ateena, Kreikka
1900 Pariisi, Ranska
1904 St. Louis, Yhdysvallat
1906 Ateena, Kreikka – Välikisat
1908 Lontoo, Iso-Britannia
1912 Tukholma, Ruotsi

1916 Berliini, Saksa - Ei pidetty I maailmansodan takia

1920 Antwerpen, Belgia
1924 Pariisi, Ranska
1928 Amsterdam, Alankomaat
1932 Los Angeles, Yhdysvallat
1936 Berliini, Saksa

1940 Helsinki, Suomi, (Tokio, Japani luopui järjestämisestä) - Ei pidetty II maailmansodan takia
1944 Lontoo, Iso-Britannia - Ei pidetty II maailmansodan takia

1948 Lontoo, Iso-Britannia
1952 Helsinki, Suomi
1956 Melbourne, Australia
1960 Rooma, Italia
1964 Tokio, Japani
1968 Ciudad de México, Meksiko
1972 München, Saksa
1976 Montréal, Kanada
1980 Moskova, Neuvostoliitto
1984 Los Angeles, Yhdysvallat
1988 Soul, Etelä-Korea
1992 Barcelona, Espanja
1996 Atlanta, Yhdysvallat
2000 Sydney, Australia
2004 Ateena, Kreikka
2008 Peking, Kiina
2012 Lontoo, Iso-Britannia

Lähteet:
www.noc.fi
www.olympiac.org
Hämäläinen Karo: Ateenasta Ateenaan – Nykyaikaisten olympialaisten kesäkisat
Wikipedia