Zaijian Zhongguo!

Jouko Vuolle
Kuva: YLE

Eräs jakso elämässä on päättymässä ja on aika sanoa Zaijian Zhongguo – näkemiin Kiina ja lisäksi Xiexie Beijing – kiitos Peking! Kokemuksen sulatteluun menee jonkinmoinen tovi, joten pyysin kanssani kisa-arviointia tekemään kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n pääsihteerin Patrick Baumannin, joka on myös KOK:n jäsen.

Vaikka en olympia- ja paralympiakisakävijänä voikaan kilpailla todellisten konkarien kanssa, olen yhdestä asiasta varma: on urheilun ystävälle etuoikeutettua saada elää olympia- ja paralympiakisojen kaltainen intensiivinen jakso urheiluyhteisön todellisessa ytimessä.

Ateenassa neljä vuotta sitten tunne oli vahvimmillaan, kun olympiatuli paloi muutaman sadan metrin päässä ja sitä saattoi parvekkeelta käsin katsoa. Patiolle oli kokoontunut joukko kollegoja parantamaan maailmaa – hyvät ideat sinkoilivat ilmapiirin inspiroimana.

Hiukan samaa oli myös Pekingissä, jossa tosin rytmi oli aikaerosta johtuen hiukan toisenlainen, ja kuten sanottua, muistot eivät ole vielä jalostuneet. Niiden syntyprosessi on kesken, ehkä vielä pitkään.

Jotain päättyneistä kisoista olisi ehkä kuitenkin kyettävä sanomaan ja omatkin ajatukset kiteytti hyvin aamutuokio Kansainvälisen olympiakomitean jäsenen, FIBA:n pääsihteerin Patrick Baumannin kanssa. Näin tämä 41-vuotias sveitsiläinen juristi summasi Pekingin kisat.

"Molempien kisojen järjestelyt ovat sujuneet erinomaisesti, vaikka erityisesti me länsimaiden edustajat olimmekin näkevinämme ennen kisoja lukuisia uhkakuvia. Todellisuus on ollut aivan muuta kuin mitä mediassa pyrittiin kertomaan: boikotteja ei tapahtunut, maiden päämiehiä vieraili enemmän kuin odotettiin – yli 100, kukaan ei liene kuollut ilmansaasteisiin ja jopa ulkolajeissa tehtiin erinomaisia tuloksia."

Kisoista myös raportoitiin Kiinan sisäisissä tiedotusvälineissä erittäin laajasti ja tieto kisoista levisi varmuudella kaikkiin maan kolkkiin, puhumattakaan ympäröivästä maailmasta.

"Jäi kuva, että kiinalaiset olivat hyvin innostuneita saadessaan olla maailman valokeilassa ja elää kisojen keskiössä, sekä kokea jotain aivan uutta. Kisat siis vääjäämättä jättävät Kiinaan aikamoisen perinnön."

Yleinen huomio oli, että järjestäjät täyttivät kaikki antamansa lupaukset ja ehkä sen seurauksena kuva Kiinasta maan ulkopuolella on jalostunut ja ihmiset huomaavat, että Kiinalla ja sen kulttuurilla voi olla paljon annettavaa kansainväliselle yhteisölle.

"Vieraanvaraisuus ja ystävällisyys on ollut silmiinpistävää ja kun siihen lisätään järjestäjille annetut rajoittamattomat resurssit, ei seuraavien kisajärjestäjien ole helppoa toistaa Pekingin kisojen toteutusta – se on oikeastaan mahdotonta. Itse asiassa maailmassa on tuskin kolkkaa, joka pystyy samaan."

"Voimme jo nyt kuvitella, millaisia otsikoita seuraavat vuodet tuovat tullessaan Britanniassa, kun kisajärjestäjien toimia, järjestelyjä ja budjetin toteutumisesta raportoidaan", jatkaa Baumann.

Ja lisää heti, että uskoo Lontoon tietenkin selviävän haasteestaan, mutta aikamoisia paineita seuraavien järjestäjien harteille Pekingin järjestelykomitea laittoi.

Aika näyttää, onko nyt ruusuiselta näyttävä kuva Pekingistä totta. Se, miten kiinalainen yhteiskunta kehittyy, jää nähtäväksi. Mutta jos maan viranomaisten arvio, että maasta on tullut pysyvästi avoimempi ja läpinäkyvämpi, on edes osin totta, on paljon jo nyt tapahtunut.

Jouko Vuolle, Peking
Kirjoittaja on YLE Urheilun toimittaja, joka seuraa Pekingin paralympialaisten tapahtumia paikan päältä Kiinassa.