Aikku lähti soitellen sotaan maratonin huoltajaksi (19.8.)

Olen saanut viettää mukavaa treenijaksoa kotimaisemissa Hollolassa vajaat pari viikkoa. Auren leiriltä palattuani olin melko väsynyt, mutta muutaman kevyemmän päivän jälkeen treenit alkoivat taas sujua.

Leirin kisoissa sain todeta, että vapaan tekniikassa on vielä tekemistä. Sillä vaikka tekniikka kevyemmissä harjoituksissa on kohdallaan, niin kuitenkin kovissa treeneissä vanha tekniikka meinaa tulla esiin. Työsarkaa on siis vielä riittämiin tälle syksylle. Muuten kaikki on mennyt niin kuin pitääkin.

Viikonlopulla meillä alkaa leiri Vuokatissa, joka on ainostaan viiden päivän mittainen, joten itse aion vielä jäädä pariksi ylimääräiseksi päiväksi harjoittelemaan Vuokatin maisemiin.

Nyt kotimaisemissa ollessa olen myös ottanut osaa muutamaan uuteen asiaan. Viime viikolla käväisin pikaisesti Alexander Stubbin kirjan julkaistamistilaisuudessa. Siellä tapasin ministeri Stubbiin lisäksi urheilijoita ja urheilun taustajoukkoa. Nostan hattua Stubbille siitä, että hän kiireisestä elämänrytmistään huolimatta huolehtii omasta terveydestään liikkumalla monipuolisesti ja syömällä terveellisesti. Siinä meille kaikille kansalaiselle hyvä esikuva.

Tällä viikolla kuvasimme hyväntekeväisyys tv-kampanjan sotiemme veteraanien puolesta. Kun minua kysyttiin tähän kampanjaan mukaan, suostuin, sillä oman äitini isä kuoli sodassa vuonna 1944. Uskon, että hän olisi halunnut minun ottavan osaa tähän kampanjaan. Hienoa, että pystyin olemaan avuksi tässä tärkeässä asiassa.

Viikonloppuna osallistuin elämäni ensimmäiselle maratonille – kylläkin huoltajan ominaisuudessa. Taisin lähteä vähän soitellen sotaan, sillä en ollut suunnitellut kovinkaan tarkasti, kuinka hoidan tämän homman. Yleensä olen itse kilpailija, joten en muistanut sopia miltä puolelta juotetaan, milloin tarjoan energiageeliä, entä jos joutuu keskeyttämään tms. No, ainakin tuli Helsinki tutuksi, sillä olin pyörällä liikenteessä.

Omalta osaltani voin sanoa, että aktiiviuran jälkeisessä elämässä voisin kuvitella juoksevan maratonin. Vaikutti sen verran extremeltä, että pitänee kokeilla.

Aino-Kaisa Saarinen