Tervehdys täältä mozartinkuulien maasta! (9.7.)

Kuukauden mittaista leiriä Ramsaussa on nyt takana suurin piirtein noin puolet. Harjoitukset ovat menneet oikein hyvin. Olen harjoitellut täällä hieman eri tavalla kuin kotona, eli 3+1-systeemillä. Se tarkoittaa kolmea kovaa treenipäivää ja yhtä lepopäivää, joten jaksoon tulee noin 12-14 tuntia harjoittelua. Tämä siksi, että leiri on niin pitkä ja on tarkoitus treenata myös loppujakso kovaa. Melkein joka lenkillä korkeuserot nousevat yli 500 metriin, kun se Haukiputaalla on noin 25 metriä. Tällaisena "kokeneena" urheilijana pitää hakea uusia haasteita, jotta pystyn kehittämään jo nyt melko vahvoja ominaisuuksiani, kuten vapaan ylämäkihiihtoani.

Täällä on niin ihana olla ja treenata. Saa keskittyä pelkästään hyvään harjoitteluun vailla huolta arjen murheista. Tuntuu kuin olisi lomalla, vaikka viikkojen harjoitusmäärät ovat kovimpien viikkojen joukossa koko harjoitusvuonna. Koska olen tällainen kuin olen, muun muassa viime vuoden maailmancupin voittajan Justyna Kovalczykin ja Itävallan ampumahiihtomaajoukkueen harjoitteleminen samoissa maastoissa tuo myös vahvistusta omaan päätökseen harjoitella täällä Ramsaussa kesälläkin.

Jakson ensimmäiset päivät olivat sateisia ja tulikin mieleeni jokin tuttu suomalainen lausahdus "... tunturipurojen raikkautta... ". Täällä siis vuoristopurot olivat tulvillaan vettä. Jotkut rullahiihtolenkit pitikin vaihtaa sauvakävelyyn vesiliirtovaaraan joutumisen vuoksi - asfalttiteiden kunto, kun ei ole ihan samaa luokkaa kuin Oulun seudulla. Onneksi kelit ovat nyt parantuneet, ja olen voinut harjoitella ilman kompromisseja sopivan lämpöisissä keleissä (+20-25 astetta).

Monikaan - jos kukaan - ei varmaan tiedä, että meillä on leirillä mukana myös musti! Onhan se kiva, kun jotain tuttua ja turvallista otettu mukaan Suomesta. Musti on mukava kaveri päikkäreillä ja yötkin se on vieressä. Aamuisin ei tosin koskaan tiedä, mistä mustin löytää. Se, kun on niin pieni ja lämmin kaveri... Niin tämä musti on Idan leikkikoira :)

Leiri jatkuu tuonne heinäkuun loppuun asti, ja palaan kotiin juuri sopivasti nauttimaan kesästä Oulun Qstockiin. Kovasti jo odotan Happoradion ja Apulannan keikkoja, tosin täälläkin "pojat treenaavat mukana" mp3-soittimessani!

Riitta-Liisa Roponen