Hyvvee päivee!
(5.6.) Tästä se sitten lähtööpi. Keihäsmiehen omien kuulumisten kirjoittaminen. Tulen kertomaan keihäänheiton tapahtumisista, niin harjoituksista kuin kilpailuistakin ja tietenkin kisareissuista.Tietenkin saatan rustailla myös joitain "inside" -juttuja, joita keihäspiireissä on tapahtunut.
Mutta sitten asiaan. Harjoittelussa on kerennyt tapahtua paljon kuluneen vuoden aikana, ennen ensimmäistä kilpailua, joka on 6.6 Seinäjoella. Silloin saadaan suuntaanäyttävä ensi raapaisu siitä, mikä voisi olla miehen kisakunto.
Ensimmäiseksi kerron siitä, kuinka harjoituskauteni on sujunut. Perinteikkääksi keihäänheittäjäksi aloitin viime syksyn ylimenokauden leikkuusalin pöydältä. Viime kesänä vaivannut nilkka laitettiin kirurgi Heikki Jaroman kanssa kuntoon. Siinäpä se ansaittu loma meni nilkkaa parannellessa. Reilu kuukausi meni koipi paketissa kyynersauvoilla nilkuttaen, ennen kuin pystyin taas aloittamaan harjoittelun täysipainosesti.
Normaalisti keihäsmiehen harjoittelukausi alkaa marraskuun alussa ja jatkuu pitkälle toukokuun loppuun. Tammikuun alussa olin kuumalla Etelä-Afrikan leirillä. Siellä kolme viikkoa vierähti rajusti hikoillessa. Trooppinen leiri meni lupsakasti. Lukuunottamatta leirin alussa iskenyttä parin päivän kuumetta, mutta se hävisi yhtänopeasti kuin tulikin. Joten se ei haitannut harjoittelua. Mukana oli myös Suomen miesten keihäänheiton kärkimiehet Tero "Paroni" Pitkämäki ja Teemu "Sauron" Wirkkala. Voisi tuumata savolaisena, että kovia sparraajia olivat vai kumminkohan päin se nyt olikaan?! :)
Afrikan lämmöstä palasin tammikuun lopussa takaisin kylmään ja koleaan Suomeen harjoittelemaan. Kolme kuukautta harjoittelussa vierähti leppoisasti Suomessa. Sen jälkeen koitti toinen ulkomaan leri Portugalissa. Joka kesti 3 viikkoa auringon alla. Keväinen leiri on erittäin tärkeä minulle. Harjoittelussa ruvetaan etsimään rajuutta ja kovuutta, että pystyy kesällä keihästä pitkälle lennnättämään. Kyseisellä leirillä pystyy talven harjoitukset tehostamaan ja tietenkin myöskin pilaamaan. Esimerkiksi jos, vaikka terveys pettäisi tai sitten harjoittelemalla liian kovasti. Mutta omalla kohdallani leiri onnistui erittäin hyvin. Ei ollut ongelmia terveyden kanssa. Fysiikka ja tekniikkapuolella tapahtui positiivista kehittymistä elikkä keihäs lenteli mukavasti harjoitusheitoissa.
Kolme viikkoa Portugalissa meni hyvin ja nyt olen intoa täynnä oottamassa ensimmäistä kisaa.
Tämän viikon vikat päivät menevät kynsiä purren jännittäessä kuin hirvipassissa konsanaan. Malttamattomana ja latautuneena ootan jo pääsyä heittoradan päähän ja sitä tunnetta, kun keihäs kimpoaa käestä. Silloin tietää, että kesä on tullut!
Lauantaiaamuna vedetään huiviin perinteiset ehdat pielavetiset onnen herkut...voilla paistetut muikut ja kyytiläiseksi kylmää lehmän maitoa! Eiköhän näillä eväillä keppi ala taas lentämään. Palataan asiaan kisatunnelmien laannuttua.
Antti Ruuskanen