Olimme sopineet Eva Wahlströmin, maamme menestyneimmän naisnyrkkeilijän ja hallitsevan ammattinyrkkeilyn Euroopan mestarin kanssa viettävämme Urheilukatu-päivän Evan mökillä Loviisan lähistöllä. Eva on kotoisin Loviisasta ja kesät perheen parissa kuluvat juuri mökkimaisemissa, milloin hullun lailla treenaten, milloin leväten, rentoutuen ja nautiskellen.

Kuvauspäiväksemme valikoitui tiistai. Maanantaina keikkaa valmistellessani minua suorastaan ärsytti istua Pasilan betonibunkkerissa. Keväiset auringonsäteet lämmittivät toimitusta sälekaihtimien lomasta ja lintujen viserrys kantautui sisälle avoimista ikkunoista. Sää suorastaan kutsui meitä kohti Loviisaa ja kesämökkiä. Ihanaa!

Tiistaina herätessäni näin heti verhojen välistä, että rankkasade oli kastellut yöllä kotipihamme. Ajassamme kuvaajan kanssa kohti Loviisaa, tuulilasin pyyhkijät olivat käytössä vähän väliä ja taivas makasi raskaan harmaana pilvipeittojen täyttämänä. Voi *#% soikoon! Ärsytti taas. Eri syystä kuin maanantaina.

Saavuttuamme mökille, näin välittömästi kuinka KAUNIS paikka olisikaan auringonpaisteessa. Eihän siinä todellakaan mitään vikaa harmaanakaan kevätpäivänä ollut, mutta voitte vaan kuvitella. Kuin huonoa tuuriamme alleviivatakseen, tuuli yltyi hiljalleen ja hytisimme laiturilla kuin kovemmallakin pakkasella.

Alun perin meillä oli tarkoitus mennä päivän aluksi Evan vanhalle nyrkkeilysalille, josta hänen uransa aikanaan alkoi ja suunnata vasta sen jälkeen mökille. Suunnitelmat päätettiin kuitenkin edellisenä päivänä muuttaa, aikataulullisista syistä. Lopulta, onneksi niin.

Päästyämme nimittäin salille, ehdimme häthätää ottaa talteen ulkokuvat, kun sadepisarat jo kastelivat meidät, kuvaajat ja kameran. Sisällä istuessamme sade yltyi ja piiskasi ikkunoita välillä hyvinkin voimallisesti. Kunnon tuulta unohtamatta. Saimme päivän kuitenkin purkkiin ja suuntasimme kaatosateessa takaisin Pasilaan.

Minun ei tarvinne kertoa, millainen päivä keskiviikosta valkeni. Nille, jotka näkivät muutama viikko takaperin Urheilu ja minä-osion Mikko Parikasta, tiedätte mistä puhun. Niille, jotka eivät, kerron, että ennen Parikka-keikkaa söimme kuvaajan kanssa jäätelöt ja hörpimme kahvit Pasilan pihalla. Auringosta ja lämmöstä nauttien.

Kristiina Kekäläinen