Neuvostojoukkojen tavoite on sillanpääasemasta käsin pyrkiä Viipurin länsipuolelle ja katkaista suomalaisille elintärkeät yhteydet sisämaahan. Viipurin kaupungin vihollinen pyrkii valtaamaan suoralla rintamahyökkäyksellä, ja kaupungin koillispuolella venäläisten tavoiteena on Antrea.

Iltapäivällä vihollinen murtaa suomalaisten puolustusasemat Nisalahden kylän länsiosassa ja etenee kolme kilometriä pohjoiseen. Kehitys Viipurinlahdella merkitsee sitä, että suomalaiset ovat menettäneet pääpuolustusaseman ja joutuvat jatkossa taistelemaan täysin varustamattomissa asemissa. Osa suomalaisista joukoista on taistelun uuvuttamia ja osa taisteluihin tottumattomia, myös johtosuhteita ja tehtäviä joudutaan muuttelemaan yhtenään. Viipurinlahdelle keskitetään uusia joukkoja mm. Ratsuväkiprikaati Laatokan-Karjalasta.

Lentorykmentti 1:n tiedustelu-lentojen perusteella todetaan Pullinniemessä olevan 200 vihollisen hyökkäysvaunua.

Karjalan kannaksella vihollinen valtaa Leitimon kartanon maaston Talin kannaksella. Neuvostojoukot aloittavat aamulla hyökkäyksen ja murtautuvat neljä kilometriä puolustusaseman syvyyteen.

Vuosalmella vihollisen toimien painopiste on Lietteen niityillä Vasikkasaaresta koilliseen.

Laatokan Karjalassa neuvostojoukot pääsevät pureutumaan Laatokan rannikolla Lapoinniemen ja Kuivaniemen eteläosiin. Yön tullessa suomalaiset vetäytyvät.

Suomen ja Neuvostoliiton valtuuskunnat kokoontuvat toiseen neuvotteluun Moskovan Kremlissä klo 14. Tapaaminen kestää kaksi tuntia.

Suomen neuvottelutilanne on hankala. Yhteydet omaan hallitukseen on hoidettava Tukholman kautta ja sähkeet saattavat viipyä matkalla jopa 12 tuntia. Myös liittoutuneiden antama lopullinen määräpäivä 12. maaliskuuta lähestyy uhkaavasti. Suomen neuvottelijat yrittävät tinkiä vastapuolen ehdoista, ilman tulosta.

Entinen presidentti P. E. Svinhufvud on Suomen asioissa matkalla Berliinissä, mutta ei onnistu tapaamaan Saksan johtohenkilöitä.