Suomessa on Ruotsin ohella alettu juurruttaa lukutaitoa järjestelmällisesti jo 1600-luvulta alkaen. Kuitenkin vasta 1800-luvun päiväkirjat ja muut arkiset tekstit ovat tällä hetkellä tutkijoiden erityisen kiinnostuksen kohde. Konferenssin järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Jyrki Hakanpää sanoo, että lukutaito oli rahvaan keskuudessa yllättävänkin laajaa.

- Isoja linjoja katsoessa saattaa näyttää siltä, että suomalaiset oppivat uskonkappaleita ulkoa ja tunnistivat ne valmiista kirjasta. Meillä on kuitenkin arkistoista löytynyt yllättävän paljon rahvaan kirjoittamia kirjeitä ja päiväkirjoja, joissa he käsittelevät elämäänsä ja yhteisöänsä hyvinkin monipuolisesti ja värikkäästi.

Hakanpään mukaan tavallisen kansan kirjoitukset ovatkin nouseva teema suomalaisessa historian ja kirjallisuuden tutkimuksessa.

Kirjahistorian tutkijoiden konferenssiin osallistuu noin 250 tutkijaa lähes 30:stä maasta.