Tiedoksi merkittyä sopimusta voidaan kuitenkin käyttää myöhempien ilmastoneuvotteluiden pohjana. YK:n sääntöjen mukaan esimerkiksi päästövähennyksiin velvoittava sopimusteksti olisi edellyttänyt kaikkien maiden yksimielistä hyväksyntää.

Ojala muistuttaa että sopimustekstin olisi hyväksynyt noin 180 YK:n jäsenvaltiota. Sopimusta vastustivat vain muutamat kehitysmaat kuten Kuuba, Bolivia ja Venezuela.

- Ainakaan Yhdysvaltoja ei voi syyttää epäonnistumisesta, tiivistää Ojala

Ympäristöneuvos arvioi, että lopputulos on huono myös kehitysmaiden kannalta, sillä teollisuusmaat olisivat olleet valmiita tukemaan niitä kymmenien miljardien vuosittaisella rahoituksella.

- Rahat jäävät toistaiseksi saamatta, sillä sopimus ei ole sitova.

Vaikka sopimus ei suoraan velvoita mihinkään, se on Ojalan mukaan kuitenkin kelvollinen pohja jatkotyölle. Sopimuksen liitteissä mainitaan jo päästövähennyksiä, joita voidaan tarkentaa ennen vuoden 2010 ilmastokokousta Meksikossa. Esimerkiksi EU on sitoutunut siihen, että sen päästöt ovat vuonna 2020 viidenneksen pienemmät kuin vuonna 1990.

- Päästövähennyksiin sitova sopimus on mahdollista saada aikaan Meksikossa, Ojala ennakoi.