Gallen-Kallelan teokset Pariisissa kuin kotonaan

Akseli Gallen-Kallela on palannut Pariisiin. 1800-luvun lopulla Pariisissa paljon aikaa viettäneen taiteilijan suurnäyttely on päässyt paraatipaikalle Orsayn museon uusiin vaihtuvien näyttelyiden tiloihin.

kulttuuri
Akseli Gallen-Kallelan töitä on esillä Orsayn museossa Pariisissa.
Akseli Gallen-Kallelan töitä on esillä Orsayn museossa Pariisissa.YLE

Jos suomalaiset tuntevat Gallen-Kallelan Kalevalan kuvittajana ja kansallisromanttisten maisemien ikuistajana, tavallisille ranskalaisille Gallen-Kallela on outo nimi. Orsayn näyttely alkaakin, paikallisille turvallisesti, suomalaistaiteilijan pariisilaiskuvauksilla.

- Gallen-Kallelan pariisilaiskausi liittyy täysin eurooppalaista maalaustaidetta tuolloin hallinneeseen suuntaukseen, naturalismiin, Orsayn museon pääkuraattori Philippe Thiébaut kertoo.

Suomalaistunnelmia maalattiin Pariisissa

Gallen-Kallelan pariisilaisaiheet liikkuvat alastomista prostituoiduista tavallisiin katunäkymiin. Pariisi on kuitenkin taustalla myös monissa tunnetuissa suomalaiskansallisia aiheita käsittelevissä teoksissa.

- Gallen-Kallela maalasi monet suomalaisaiheetkin Pariisissa. Esimerkiksi Akka ja kissa -teos sai alkunsa Pariisissa. Mallina on pariisilainen kerjäläinen. Ne taulut, joita hän maalasi

Pariisissa ja asetti näytteille 1880-luvun taidesalongeissa kuvaten maalaiselämää ja saunomista Suomessa, noudattavat pariisilaisen naturalismin tyylisuuntaa, Thiébaut valaisee.

Kiinnostus Kalevalaan herää Gallen-Kallelan kautta

Kalevalan kuvitustyöhön ryhtyessään Gallen-Kallela etääntyi pariisilaispiireistä. Ranskalaisille museokäbijöille Sammon ryöstö, Aino-taru tai Lemminkäisen äiti ovat löytöjä. Kuusikymppinen pariisilaispariskunta Solange ja Richard Morel ovat haltioissaan.

- Minulle tuli halu etsiä internetistä, että mikä se on se, minkä ryöstö se nyt olikaan...? Solange Morel etsii sanojaan.

- Siis Sammon ryöstö. En tunne tarinaa ennestään, ja se alkoi kiinnostaa, Morel jatkaa.

- Tämä on todellinen löytö. En tuntenut tätä taiteilijaa. Kuvissa on paljon realismia, ja niissä on myös sosiaalinen ulottuvuus monine taiteilijan lähipiirin henkilöineen, kuten Sibelius, joka on yksi niistä harvoista jotka tunnistin, Richard Morel sanoo.

Orsayn museo antaa tilaisuuden läpimurtoon

Lehtiarvostelut ovat toistaiseksi olleet ylistäviä ja yllättyneitä. Le Figaro -sanomalehti nostaa erityisesti esille Lemminkäisen äidin, kuvaillen teosta “upeaksi symbolismin oppitunniksi”. The Huffingtoin Postin Ranskan kriitikko luonnehtii näyttelyä “todelliseksi kaukaiselta taigalta tulleeksi löydöksi”.

Orsayn museossa käy vuosittain yli kolme miljoonaa kävijää. Gallen-Kallelan näyttelylle kävijävirta antaa hyvät mahdollisuudet nousta kunnolla ranskalaisten tietoisuuteen. Ratkaisevaa kuitenkin on, kuinka moni lopulta etsiytyy vaihtuvien näyttelyiden tiloihin museon yläkerroksiin.

Taidenäyttelyjä rohmuava Solange Morel uskoo näkemänsä jälkeen Gallen-Kallelan mahdollisuuksiin.

- Hyvä, että tulimme näyttelyyn heti alkuun, koska sana tästä näyttelystä lähtee leviämään hyvin nopeasti. Kymmenen päivän kuluttua täällä on tungosta, Morel povaa.

Lisäpotkua Gallen-Kallelalle antaa se, että kyseessä on ensimmäinen näyttely museon upouusissa vaihtuvien näyttelyiden tiloissa. Ranskalaisten lisäksi Orsayn museossa vetää valtavasti ulkomaalaisia turisteja.

- Ihmisten kasvot ovat erittäin ilmeikkäitä, ehkä se kertoo mitä taiteilija tunsi, pohtii Nottinghamissa kuvataiteita opiskeleva Catherine, joka ei tuntenut Gallen-Kallelaa aiemmin.

Mämmi pääsee esille museon ravintolassa

Aina toukokuun alkuun saakka kestävän näyttelyn siivellä myös suomalainen ruoanlaittotaito pääsee näyttävästi esille. Koko näyttelyn ajan Orsayn museon upeassa ravintolassa tarjoillaan Suomi-menyytä aina toukokuuhun saakka. Maailmankuulussa ranskalaisessa Bocuse d'Or -kilpailussa viime vuonna viideneksi sijoittunut Matti Jämsén hikoilee keittiössä.

- En lähtenyt niinkään yhdistelemään Akseli Gallen-Kallelan tauluja välttämättä minun annoksiini, se ei ehkä ole se oikea tie, Jämsén kertoo.

- Suomalainen ruokahan on tietenkin taidetta, tehdään skandinaavisista raaka-aineista suomalaisella tavalla ruokaa.

Jämsénin menyyn kuuluu alkuruuaksi mämmipohjainen mallasvanukas, pääruokana on lohta ja jälkiruokana perinteinen vispipuuro modernilla tavalla valmistettuna.

Orsayn museon ravintolan pääkokki Yann Landureau vieraili projektia varten Jämsénin kanssa Suomessa.

- Opin erityisen tavan työstää vihanneksia, ja ruoka-aineiden luonnollisuuteen liittyviä asioita, Yann Landureau sanoo.

Entäs miltä Gallen-Kallelalla höystetty lohi maistuu?

- Tosi hyvää. Täydellisesti paistettu, Richard Morel sanoo pilke silmäkulmassa.

Pariisin jälkeen Gallen-Kallelan näyttelyn on määrä siirtyä Saksaan Düsseldorfin Museum Kunstpalastiin. Näyttelykiertue lähti liikkeelle viime syksynä Helsingin taidemuseosta.

Lähteet: YLE Uutiset / Raine Tiessalo, Pariisi