Tutkija: Kuntauudistus heikentää demokratiaa

Keskustan valta-asema kunnissa ei YLE Uutisten laskelmien mukaan horjuisi, vaikka ehdotus kuntauudistuksesta toteutuisi. Asiantuntijat ovat huolissaan demokratian toteutumisesta uusissa kunnissa. Tutkijat pelkäävät, etteivät syrjäseutujen asukkaat pystyisi vaikuttamaan päätöksentekoon suurissa kunnissa.

Kotimaa
Tienviitta näyttää suuntaa Kuntalaan
Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että syrjäseutujen asukkaat eivät pystyisi vaikuttamaan päätöksentekoon suurissa kunnissa.

Eilen julkistettu valtiovarainministeriön kuntauudistusraportti hämmentää kuntakenttää. Kunnissa uudistusta pidetään poliittisena valtataisteluna.

- En voi välttyä siltä, etteikö mieleeni tulisi sellainen ajatus, että saattaa olla keskustan vahvan aseman torperoiminen kunnallishallinnossa, pohtii Vehmaan kunnanjohtaja Pekka Seppälä.

YLE Uutisten laskelmien mukaan Keskustan asema kunnissa on niin vahva, että huoli on turha. Joissakin kunnissa keskustan kannatus jopa vahvistuu. Esimerkiksi kokoomuslaisessa Kuopiossa liitosten jälkeen suurin puolue olisi Keskusta.

Toisaalta Keskusta myös menettää kannatustaan kuntaliitosten myötä. Esimerkiksi Jyväskylään liitettävät kunnat ovat tällä hetkellä Keskusta-vetoisia, mutta uudistuksen jälkeen suurin puolue olisi SDP.

Demokratian alasajo

Jos uudistus toteutuu, kuntien lukumäärä vähenee yli 300:sta 70:een ja valtuutettujen määrä laskee nykyisestä 10 000:sta noin 3000:een. Tämä tarkoittaisi, että moni pikkukunta jäisi ilman edustajaansa uudessa keskuskunnan valtuustossa. Politiikan tutkijan mukaan suurin huoli onkin, että palvelut keskittyvä entisestään kuntakeskuksiin ja syrjäseutujen ihmisiä ei puolusta kukaan.

- Edustus entisistä pienkunnista pienenee selvästi. Eli he eivät pysty vastustamaan sitä, että palveluja siirretään pois, koska heidän vaikutusvaltansa kunnan keskustassa on pieni. Ja siinä ei sitten paljon auta, minkä puolueen jäsen on, toteaa valtio-opin professori Jan Sundberg Helsingin yliopistosta.

- Huolenaihe on tietysti se, miten näiltä reuna-alueilta edustuksellisuus tulee toteutumaan. Esimerkiksi Helsingissä Vuosaaren kaupunginosassa on noin 40 000 asukasta, mutta Vuosaarella ei ole yhtään edustajaa Helsingin kaupunginvaltuustossa, havainnollistaa tilannetta erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitosta.

Professori Jan Sundbergin mielestä edustuksellisuuden supistuminen voi jopa vahingoittaa demokratiaa yhteiskunnassa ja kansanvalta rapautuu.

- Demokratia tulee selvästi heikkenemään Suomessa, ja sillä voi olla aika traagisiakin seurauksia. Ne, jotka ovat vastuussa asioista, voivat päättää asioista olematta kosketuksissa kansalaisiin, politiikka byrokratisoituu ja tulee ammattimaisemmaksi.

Katoavat kaupungit

Uuden kuntakartan myötä Suomesta katoaisi myös kaupungit, sillä eurooppalaisen standardin mukaan juuri mikään kunta ei täyttäisi enää kaupungin määritelmää.

- Nythän hyvin moni Suomen kunnista on kaupunki. Jos näitä pienkuntia ja muita liitetään yhteen, niin oikeastaan Suomessa ei enää ole kaupunkeja jäljellä, sillä asukastiheys jää niin alhaiseksi, sanoo professori Jan Sundberg.

Kunnilla on huhtikuuhun asti aikaa kommentoida valtiovarainministeriön ehdotusta uudesta kuntajaosta.

Lähteet: YLE Uutiset