Jäitä hattuun kuntauudistuksessa, vaativat oikeusoppineet

Oikeusoppineet soimaavat kuntauudistusta demokratian puutteesta, suuruuden katteettomasta ihailusta ja sokeasta hallitusohjelmaan nojaamisesta. Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori ja professori Olli Mäenpää vaativat kuntauudistukselle aikalisää. Kriittisiä näkemyksiä Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n kuntapamfletissa esittävät kaikkiaan 12 Suomen eturivin oikeusoppinutta.

Kotimaa
Yleisen oikeustieteen professori ja akatemiaprofessori Kaarlo Tuori.
Yleisen oikeustieteen professori ja akatemiaprofessori Kaarlo Tuori.YLE

Oikeusoppineet ovat pysytelleet suhteellisen hiljaa kuntauudistuksesta. Nyt tärähtää. Juridiikan ja hallinnon asiantuntijat pitävät rakenteiden ja lakien uudistusta tarpeellisena, mutta sivaltavat kirjoituksissaan kuntauudistuksen käytännön toteuttamista ja valmistelua.

Hallitusohjelman helmoista demokratian irvikuvaksi

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori vaatii kuntauudistuksessa jäitä hattuun. Tuori sanoo, että perustuslaillisista näkökohdistakin riippumatta kuntauudistus on niin iso asia, ettei sitä voi runnoa hallituksen ja eduskuntaenemmistön voimin. Tuorin mukaan hallitusohjelma määrää Suomessa liikaa – muissakin asioissa kuin kuntauudistuksessa.

- Kutsun tällaista prosessia demokratian irvikuvaksi: salassa pidetyissä hallitusneuvotteluissa sovitaan ensin muutamassa päivässä hallitusohjelmasta. Tämän perusteella hallitusohjelma määrää 4 vuodeksi suomalaisen politiikan päiväjärjestyksen. Poliittinen keskustelu kiertyy sen ympärille, onko jokin asia hallitusohjelmassa vai ei.

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää naurahtaa ja sanoo, että ilmeisesti vain Kaikkivaltias voisi alentaa hallitusohjelman velvoittavuutta.

- Suomen hallitusohjelmasta poikkeaminen olisi majesteettirikos, joten joustoa tuskin löytyy, sanoo professori Mäenpää. Hänen mukaansa maassa pystytään muuttamaan jopa perustuslakia ja EU:n perussopimuksia voidaan rukata.

- Hallitusohjelmaan sen sijaan ei mikään pysty. Eikä siitä voida poiketa. Se on minusta ongelma demokratiassa.

Professori Olli Mäenpää suree vaihtoehtojen puutetta.

- Nyt on etukäteen päätetty, että kuntien kokoa suurennetaan reippaasti. Vaihtoehtoja ei ole. Suuret kunnat eivät kuitenkaan ole välttämättä pieniä tehokkaampia.

Päätöksenteko etääntyy

Vaihtoehtoina olisi mietittävä mm. sitä, kuuluvatko kaikki hyvinvointipalvelut kunnille ja onko kunnilla liikaa tehtäviä.

- Terveydenhuolto, erityisesti kallis sairaanhoito, voisi hyvin olla valtion tehtävänä, pohdiskelee Mäenpää.

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori on huolissaan demokratiavajeesta.

- Mikäli kuntakoko kasvaa rajusti, kasvaa myös päätöksentekijöiden ja kuntalaisten etäisyys toisistaan.

Tuorin mukaan pakkoliitokset merkitsisivät paikallisidentiteetin murentumista.

- Kuntien pakkoliitokset tai vain näennäisen vapaaehtoiset liitokset tuhoavat paikallisidentiteettiä. Se on välttämätön edellytys kunnalliselle demokratialle, sillä yhteisten asioiden hoito on koettava yhteiseksi.

Tuorin mukaan nyt uhataan myös mm. ruotsinkielisten kielellisiä oikeuksia, sillä esitetty kuntarakenneuudistus yhdistää kaksikielisiä kuntia suomenkielisiin.

Vielä ehtisi myös ajatella

Sekä Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää että akatemiaprofessori Kaarlo Tuori toivovat aikalisää. Tuorin mukaan valmistelu on saatava parlamentaariselle pohjalle.

- Kysymys on kuntien ”perustuslaista”.

Myös Mäenpään mukaan tarvitaan lisää aikaa.

- Kuntarakenteen uudistamisessa on lähdetty väärästä päästä puuhun: järkevä lainsäätäjä ei voi kerta kaikkiaan toimia näin, sanoo professori Olli Mäenpää.

Lähteet: YLE Uutiset / Merja Niilola