EU-johtajat allekirjoittivat sopimuksen budjettikurista

Euroopan unionin johtajat allekirjoittivat perjantaina sopimuksen, jonka tarkoitus on pakottaa hallitukset tasapainottamaan valtionbudjettinsa. Uuden sopimuksen mukaan maat kärsivät sakoista, mikäli talouskuria ei toteuteta. Sopimuksen tavoite on estää velkojen kasautuminen ja velkakriisin toistuminen euroalueella.

velkakriisit
Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt allekirjoittaa budjettisopimuksen Brysselissä 2. maaliskuuta. Saksan liittokansleri Angela Merkel odottaa vuoroaan.
Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt allekirjoitti budjettisopimuksen Brysselissä 2. maaliskuuta. Saksan liittokansleri Angela Merkel odotti vuoroaan.EPA / Pool / Francois Lenoir

Vakaus-, yhteistyö- ja hallintosopimuksen allekirjoitti 25 EU-maata. 27 jäsenmaasta vain Iso-Britannia ja Tshekki jäivät uuden sopimuksen ulkopuolelle. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mielestä Britannian mukanaolo olisi ollut toivottavaa, mutta asiaa ei pidä dramatisoida.

EU-johtajat toivovat, että sopimus auttaa velkakriisin voittamisessa. EU-presidentin Herman Van Rompuyn mukaan sopimus luo talous- ja rahaliitton, joka vihdoin seisoo kahdella jalalla. Katainen sanoo olevansa nyt turvallisemmalla mielin EU:n talouspolitiikan ja kansallisten talouspolitiikkojen suhteen kuin muutama viikko sitten.

Nyt on Kataisen mukaan sovittu periaatteista ja päämääristä, mikä vahvistaa kunkin jäsenmaan uskottavuutta.

Ilman ratifiointia jäsenmaat eivät pääse EVM:n piiriin

Seuraavaksi allekirjoittaneiden jäsenmaiden täytyy ratifioida uusi sopimus kotimaissaan. Sopimus astuu voimaan, mikäli 12 jäsenmaata 25 allekirjoittaneesta ratifioi sopimuksen.

Sopimuksen vahvistaminen jäsenmaiden lainsäädännössä voi osoittautua hankalaksi osassa EU-maita. Irlanti on jo kutsunut koolle kansanäänestyksen sopimuksen vahvistamisesta.

Mikäli jäsenmaat eivät vahvista sopimusta lainsäädännöissään, ne eivät pääse Euroopan pysyvän kriisirahaston EVM:n piiriin.

Sopimuksen mukaan valtiot, jotka eivät pane asiaankuuluvasti täytäntöön tiukennettuja säännöksiä lainsäädännössään, joutuvat EU:n tuomioistuimen eteen.

- Jäsenmaiden on jatkossa sitouduttava vahvemmin suositusten toimeenpanemiseen. Kriisin hoidossa ollaan tultu siihen vaiheeseen, että halutaan vertaispainetta kilpailukyvyn ja kasvun lisäämiseksi, pääministeri Katainen totesi.

Rakenteellinen alijäämä 0,5 prosentin rajoihin

Niin kutsutun kultaisen säännön mukaan maan rakenteellisen alijäämän tulisi olla korkeintaan 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Alijäämäkynnys on korkeampi maissa, joiden velka on reilusti alle 60 prosenttia BKT:sta. Näiltä mailta vaaditaan rakenteellisen alijäämän pysymistä 1,0 prosentin BKT:sta rajoissa.

Rakenteellinen alijäämä on osa julkisen sektorin alijäämää.

Eurooppaneuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuyn kahden ja puolen vuoden jatkokausi vahvistettiin, ja hänet valittiin myös eurohuippukokouksien puheenjohtajaksi.

Lähteet: AFP, AP, YLE Uutiset