Omavaraistalous tarvitsee kaupasta vain suolaa, sokeria ja kahvia

Omavaraistaloudessa eläminen on nykyäänkin mahdollista, mutta vaatii viitseliäisyyttä. Kuhmossa sijaitseva entinen lypsykarjatila elää vuohen maidolla, josta saa ruokajuoman lisäksi juustoa, jogurttia, juustoleipää ja muita maitotaloustuotteita. Lampaat, kanat ja erilaiset viljelykset täydentävät omavaraistalouden lähes täydelliseksi.

Omavaraistalous
Naarasvuohet karsinassaan.
YLE / Hanne Kinnunen

Kuhmolainen maatalouslomittaja Pentti Heikura ei ole ostanut kaupasta yhtään maitopurkkia vuoden 2007 jälkeen. Lypsykarjasta tilalla luovuttiin jo kolme vuotta aiemmin, mutta 2007 Heikuran maatilalle hankittiin lypsäviä vuohia.

- Vuohet ovat ihmeellisiä, vanhempi on lypsänyt jo viisi vuotta, eikä maidon tulo ole vähentynyt. Lehmähän pitää poi’ittaa joka vuosi. Vuohista tulee 3,5 litraa maitoa vuorokaudessa. Se riittää meille kahdelle ja ylikin jää. Pakastamme maitoa, ja sitä voidaan antaa esimerkiksi lampaan karitsoille, kertoo Heikura.

Vuohia on yhteensä kolme: Rosita-kuttu, Nikita-kili ja Nitro-pukki, joka on tosin kastroitu. Rositan ja Nikitan maidon ehdyttyä paikalle tarvitaan siis toinen pukki sukua jatkamaan.

Heikuran maatilalla emäntä valmistaa vuohen maidosta kaikki tarvittavat maitotaloustuotteet ja saippuaakin. Joskus Heikurat joutuvat hakemaan kaupasta vuohenmaitojogurtin juureksi pienen purkin Bulgarian jogurttia. Kauppalista on kaikenkaikkiaan lyhyt.

- Ei kaupan hyllyltä tarvitse hakea kuin suolaa, sokeria ja kahvia. Ja onhan meillä mehiläispesäkin, leivontaan voimme käyttää omaa hunajaa, kertoo Pentti Heikura.

Pienin askelin omavaraistalouteen

Maatiloilla on aina osattu hyödyntää kaikki mikä hyödynnettävissä on. Pentti Heikuran mukaan omavaraistalouteen on luisuttu vähän kerrallaan.

- Maatila on rajattomat mahdollisuudet omavaraistalouteen. Kaupassa on niin paljon jalostettua ja muokattua ruokaa, että me haluamme luonnonmukaista ruokaa. Ei tästä enää osaa muuksi muuttaa. Pikemminkin yritämme aina miettiä, että vieläkö jotain muutakin voisi tehdä omasta takaa.

Heikuroiden omavaraistaloudesta riittää muillekin kuin isäntäpariskunnalle, sillä lampaan rasvasta valmistetaan linnunruokaa, jotta sitäkään ei tarvitsisi ostaa kaupasta. Kaiken lähtökohta on hevonen ja kanat, joiden lannalla Heikurat kasvattavat kaiken mahdollisen omenapuista viljaan.

- Meillä on myös pieni kivimylly, jolla jauhamme jyvät jauhoiksi, joten jauhojakaan emme kaupasta tarvitse, jos vain on jyviä, kertoo Pentti Heikura.

Lampaan liha ravitsee ja villa lämmittää

Ensimmäiset kesälampaat tulivat Heikuran maatilalle jo 1980-luvun puolivälissä. Nykyään lammaslauma tarjoaa tilan emännälle työsarkaa villan keritsemisen ja neuletöiden tekemisen muodossa. Muuten lampaat ovat helppohoitoisia, niille tarvitsee kuulemma laittaa vain heiniä ja vettä. Kananmunia ja vuohenmaitoa menee jonkin verran maatilan ulkopuolellekin

- Lihaa menisi paljon, mutta lihaa ei saa tilalta suoraan myydä, sanoo Heikura.

Vuohissa on lypsämistä ja kanoilta pitää kerätä munat, mutta Pentti Heikura ei pidä arjen töitä työläinä. Hänen mielestään mikroaterian lämmittäminen ja syöminen tuntuisi vieraammalta.

- Voisi se juuri ja juuri onnistua, mutta melko paha paikka pitää olla, että ryhtyisin lämmittämään ja syömään sitä. Eikö nykyihminen osaa ruokaa laittaa, pitääkö kaikki olla valmista? Se on meille vieras asia, pohtii Heikura.

Lähteet: YLE Kainuu / Hanne Kinnunen