Yllätyshyvyys kasvattaa koko yhteisön onnellisuutta

Haluaistko olla onnellisempi? Piffaa kahvit tuntemattomalle, ilahduta konduktööriä mitalilla tai kaiva naapurin auto ulos lumikinoksesta. Tutkimustulokset todistavat, että toisten auttamisen taito lisää tekijän omaa hyvinvointia.

Kotimaa

Yhdysvalloista Suomeen levinnyt Random Act of Kindness -liike perustuu ideaan, jonka mukaan hyviä tekoja tehdään anonyymisti ja niiden seurauksia tarkkailematta. Yllätyshyvyyttä harjoittava henkilö voi esimerkiksi maksaa kahvilassa myös viiden seuraavan asiakkaan juomat ja jatkaa sitten tyynesti matkaansa.

Suomessa yllätyshyvyyden pioneeripaikkakunta on Turku, jossa kaupunkitaiteilija ja kirjailija Meiju Niskala ideoi osana kulttuuripääkaupunkivuotta toteutetun taideprojektin.

- Kolmen bussilinjan matkustajilla oli mahdollisuus tehdä matkataidetta tietyllä metodilla. Teoksen toiselle puolelle kirjoitettiin viesti tuntemattomalle ihmiselle, Niskala kertoo.

Viikon aikana syntyneet yli tuhat postikorttia toimitettiin erityisten ystävänpäiväposteljoonien matkassa palvelutalojen ja opiskelijayksiöiden asukkaille.

Sitä, mitä yllätyspostin vastaanottajat korteista ajattelivat, eivät viestejä taiteilleet saaneet koskaan tietää. Tutkimustulosten valossa voi kuitenkin päätellä, että tempaus tuotti iloa sen molemmille osapuolille.

- Lääkäriseura Duocidemin Elämä pelissä -projektissa on tutkittu 150 000 vastaajaa onnellisuustestissä. Toisten auttaminen on yksi taito, joka selvästi lisää yksilön onnellisuutta, kertoo lääkäri ja filosori Antti S. Mattila.

Mattilan mukaan tieteellinen tutkimus todistaa, että kolmesta viiteen pientä hyvää tekoa päivässä kohottaa ihmisen pisteitä onnellisuusmittauksissa. Teho on sitä parempi, mitä pidempään hyvien tekojen harjoittamista jatkaa.

Yllätyshyvyydestä voi puhua pienimuotoisena trendinä, mutta mistään uudesta keksinnöstä ei ole kyse. Hyväntekemisen perinteet ulottuvat vuosituhansien päähän.

- Jo antiikin Kreikassa tehtiin henkisiä harjoituksia, joilla pyrittiin oman luonteen kehittämiseen. Onnellisuusharjoitukset ovat vähän saman tyyppisiä. Ikään kuin jalostetaan omaa luonnetta sellaiseen suuntaan, että on entistä helpompi tehdä hyviä tekoja, Mattila sanoo.

Miten sitten päästä yllätyshyvyydessä alkuun? Niskala vinkkaa, että esimerkiksi käyttämättä jääneet joulukortit voi varustaa terveisillä ja lähettää eteenpäin tyhjissä Kelan tai tv-lupatarkastuksen palautuskuorissa. Näin kortit päätyvät luultavasti vastaanottovirkailijoille.

- Odotan, mitä hyvää tapahtuu. Luulen, että sitä tapahtuu kun näin tehdään, Maiju Niskala sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset