Öljyntorjunnassa puutteita Venäjällä ja Baltiassa

Virossa on herätty tänä keväänä uudella tavalla öljyturmien totuuteen, kun viestimissä levisivät kuvat öljyn tahrimista linnuista ja mustareunaisista jäistä. Poliittinen paine ja tahto parantaa öljyntorjuntaa ovat kasvaneet ja maahan ollaan perustamassa öljyntorjuntarahastoa.

kulttuuri

Tammi-helmikuun vaihteessa havaittiin tuntemattomasta aluksesta peräisin ollut öljypäästö, joka tappoi tuhansia lintuja. Päästölähdettä etsitään edelleen.

Toinen turma saattui maaliskuun alussa, kun alumiinilastissa ollut Runner 4 –rahtilaiva upposi toisen rahtilaivan törmättyä sen perään. Runner 4:n hylky makaa nyt 80 metrin syvyydessä ja on vuotanut kahteen otteeseen kevyttä polttoöljyä. Virolla on yksi avomerkikelpoinen öljyntorjunta-alus, joka on entinen suomalaislaiva. Muut Viron öljyntorjunta-alukset ovat vanhoja ja huonokuntoisia. Myös lentokalustoa puuttuu. Myös Venäjän suurin puute on avomerikelpoisten öljyntorjunta-alusten vähyys. Lisäksi jatkuvasti toimivan ilmavalvonnan puute on ongelma, sillä monet laittomat päästöt jäävät havaitsematta. Suomi on Suomenlahdella ainoa maa, joka pystyy valvomaan laittomia öljypäästöjä myös pimeässä ja sumussa. Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n ympäristövahinkoyksikön päällikkö Kari Lampela arvioi, että Venäjän ja Baltian maiden viranomaisilla on halua lisätä öljyntorjuntaa. Venäjällä yksi ongelma on hallinnon moniportaisuus; öljyntorjunta ja valvonta kuuluvat eri ministeriöille. Vaikka Venäjältä rahaa nykyisin löytyykin, öljyntorjuntaan varoja ei ole saatu ohjattua riittävästi. Suomi on tukenut vuosittain Venäjän liikenneministeriötä öljyntorjuntakaluston hankkimisessa. Liettualla on yksi avomerikelpoinen öljyntorjunta-alus, Latvialla ei yhtään. Eli tilanne on hyvin samantapainen kuin Virossa ja Venäjällä. Öljyntorjuntarahasto keino kerätä varoja Rahtialus Runner 4:n tapauksessa suomalaiset lähtivät oma-aloitteisesti torjumaan Viron rannikolle tullutta öljypäästöä. Pelkona oli, että öljy päätyy Suomen rannoille, jos apuun ei lähdetä. Viron haluttomuuteen pyytää Suomen apua oli syynä raha. Itämeren suojelusopimuksen mukaan apua pyytävä maa maksaa öljyntorjunnan kulut. Viron kaavailema öljyntorjuntarahasto on tuttu järjestelmä Suomessa. Rahasto on ollut käytössä Suomessa jo 1970-luvulta saakka. Suomen tapauksessa varat öljysuojarahastoon kerätään perimällä maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetettavasta öljystä öljysuojamaksua, joka on 0,50 euroa jokaiselta täydeltä tonnilta. Jos öljyä kuljetetaan aluksella, jota ei ole koko lastiosan pituudelta varustettu kaksoispohjalla, öljysuojamaksu peritään kaksinkertaisena. Lisäksi rahastoon kerätään varoja öljyjätemaksulla. Kari Nissinen, YLE24 (siirryt toiseen palveluun) Sopivan tekniikan puute ongelmia (siirryt toiseen palveluun) Herkkä Itämeri ei kestä onnettomuutta (siirryt toiseen palveluun) Itämerellä vähän turmia liikennemäärään verrattuna (siirryt toiseen palveluun) Itämeren suojelua koskeva Helsingin sopimus (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Taustatietoa Helsingin sopimuksesta