"Yrityskonsultti kaavaili vammaista aulavahdiksi imagosyistä"

Suomessa vammaiset työllistyvät harvemmin kuin muualla Euroopassa. Yksi syy vammaisten työttömyyteen ovat asenteet, mutta työpaikoilla ja rekrytoinnissa myös asiantuntemusta on liian vähän. Työterveyslaitoksen mukaan vammaisten työnteon esteitä voidaan helposti poistaa esimerkiksi kunnollisilla apuvälineillä.

Kotimaa
Kotelotyö Oy työllistää vajaakuntoisia Helsingissä.
Kotelotyö Oy työllistää vajaakuntoisia Helsingissä.Yle

Näkövammainen voi hyvin työskennellä esimerkiksi toimitusjohtajana, kun apuvälineet ovat kunnossa. Innojok Oy:n toimitusjohtaja Jukka Jokiniemen näkövamma todettiin 30 vuotta sitten. Sen jälkeen hän on saanut huomata ennakkoluulot, joita vammaiset työelämässä kohtaavat. Kokemusten sisuunnuttamana Jokiniemi päätti perustaa oman yrityksen, joka työllistää hänen itsensä lisäksi myös muita vammaisia.

- Kaikkein tärkein apuvälineeni on puhelin, jossa on puhesyntetisaattori, kertoo Jokiniemi.

Vaikka apuvälineitä on yhä paremmin tarjolla, vammaisten työllisyys on Suomessa Euroopan häntäpäästä. Työterveyslaitoksen mukaan Suomessa on noin 30 000 täysin työkykyistä vammaista vailla työtä.

Vääränlaiset asenteet ovat suuri työllistymisen este vammaisille. Näkövammainen toimitusjohtaja törmää niihin edelleen. Eräs yrityskonsultti sanoi puhelimessa Jokiniemelle, että hän voisi palkata vammaisen aulavahdiksi, koska se tekisi hyvää yrityksen imagolle.

- Hän ei tiennyt minusta mitään ja sanoin, että me Innojokissa ollaan taas palkattu toimitusjohtajaksi sokea mies. Hän hämmästeli, että miten se on mahdollista. Sitten ilmoitin, että se olen itse asiassa minä itse, Jokiniemi kertoo.

Työolosuhteissa paljon parantamista

Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan työssäolevien vammaisten työolosuhteista löytyy Suomessa toivomisen varaa. Vammaisten työllistymistä ja työn tekemistä voitaisiin helpottaa työolosuhteita mukauttamalla.

- Työtiloissa, työpisteratkaisuissa ja työaikajärjestelyissä on aika yksinkertaisiakin ratkaisuja olemassa. Niitä ei ole täällä käytössä monilla työpaikoilla, kertoo dosentti Nina Nevala Työterveyslaitokselta.

Työterveyshuolto saa tutkijoilta pyyhkeitä, sillä se ei palvele vammaisten tarpeita. Suomessa on paljon pieniä yrityksiä, joiden työterveyshuolto ja samalla vammaisasiantuntemus on levällään.

Asiantuntemusta olisi tarjolla esimerkiksi vammaisjärjestöissä. Dosentti Nevalan mukaan sitä pitäisi hyödyntää jo rekrytoinnissa.

- Rekrytointitilanteessa on tärkeää, että työnantaja saa jostain yhdestä kanavasta nopeasti ja helposti tiedon mukauttamisratkaisuista. Asiantuntija voi arvioida ne varsin nopealla aikataululla, Nevala sanoo.

Yhteiskunta tukee palkkaamista

Jokiniemen Innojok-yrityksessä on 20 työntekijää ja yrityksen liikevaihto on viisi miljoonaa. Rekrytoinnissa vajaakuntoinen ajaa täystyökykyisen ohi, jos hakijat ovat muuten tasavertaisia.

- Ei se kalliimmaksi tule, sillä ne kompensoivat rahat saadaan helposti yhteiskunnalta, Jokiniemi sanoo.

Tosin Jokiniemen yritys maksaa kulut itse, ja muutkin työnantajat hyödyntävät yhteiskunnan tukia vain vähän.

Jokiniemen mielestä vammaisia ei tarvitse palkata säälistä, vaan heidän osaamisensa takia. Työhaluja on.

- Jos on fyysinen vamma, niin monesti puuttuu asennevamma, summaa Jokiniemi.

Lähteet: YLE Uutiset