Kolttavainajat palasivat kotiin

Yli 200 ihmistä kokoontui saattelemaan uudelleensiunattavat kolttavainajat hautaan Norjan Neidenissä. Koltta-aktiivit toivovat, että luiden uudelleenhautauksella olisi laajempi symbolinen ele kolttakansan itsetunnon vahvistamisessa.

koltansaame
Lenita Moshnikoff-Buljo on ollut aktiivisesti mukana jäänteiden palauttamisessa. Arkkua kantamassa myös Juha Feodoroff Sevettijärveltä.YLE / Pia Tuukkanen

Sevettijärveltä kotoisin olevan, nykyisin Pykeijassa asuvan Lenita Moshnikoff-Buljon mukaan etenkin Norjassa kolttia ei ole pidetty minään ja heitä on suoranaisesti poljettu alas.

- Monet eivät edes tiedä, että meitä on enää, mutta tässä me olemme, Lenita Moshnikoff-Buljo sanoo.

Norjan valtio luovutti sunnuntaina 94 kolttasaamelaisen jäänteet kolttakansalle. Kolttakansalle pienet puuarkut symboloivat paljon uudelleensiunaamista enemmän.

- Sekä kveenit että norjalaiset ovat vieneet koltilta maita, oikeuksia ja itsetunnon. Minä toivon, että tämän luiden uudelleenhautaamisen myötä koltat uskaltaisivat sanoa, että me olemme kolttia, me olemme tässä, tämä on meidän maa, Lenita Moshnikoff-Buljo painottaa.

Neidenistä esimerkkitapaus

Neidenin tapaus on harvinain siksi, että luut on nyt palautettu alkuperäiseen paikkaan. Aika näyttää, miten muut museot ja tahot maailmanlaajuisesti suhtautuvat asiaan, sillä vastaavanlaista hautamateriaalia on monissa Euroopan museoissa, niin myös Inarissa saamelaismuseo Siidassa, jonne on säilötty muun muassa Inarinjärven hautasaarista kaivettuja saamelaisten luita.

Siidan museonjohtaja Tarmo Jomppanen sanoo, museo ei aio aktiivisesti alkaa järjestää luiden uudelleenhautausta, vaan aloitteen on tultava saamelaiskäräjiltä ja saamelaisväestöltä.

Norjassa Neidenin luiden palauttaminen on aiheuttanut toistaiseksi vain vähän keskustelua.

- Koska asia on ollut laajasti esillä Norjassa, olisin toivonut, että tutkijat ja muut tahot olisivat ottaneet asiaan kantaa jo aikaisemmin, sanoo Itä-Saamen museonjohtaja Honna Havas.

Luiden uudelleensiunaaminen on herättänyt myös ristiriitaisia tunteita. Monet koltat olisivat tahtoneet, että luista olisi voinut selvittää tarkemmin, ketä nyt siunatut ihmiset ovat olleet. Monen mieleen on noussut kysymys siitä, kenen verisukulaisia vainajat ovat.

- Monet jäivät nyt vaille niitä vastauksia, joita he olisivat halunneet, Honna Havas kertoo.

Koltat eroavat muista saamelaisista uskonnoltaa. He ovat ortodokseja, kun valtaosa saamelaisista kuuluu luterilaiseen kirkoon. Kolttavainajien luut siunattiin hautaan Suomen ja Norjan ortodoksisten kirkkojen toimesta. Tilaisuudessa oli mukana myös piispa Pariista.

Siunauksen jälkeen muistotilaisuuden vieraat kävivät heittämässä hiekkka pienten puuarkkujen päälle.

Paikalle rakennetaan myöhemmin muistomerkki, kertomaan näiden 94 vainajan matkasta Osloon tutkittavaksi ja heidän palauttamisestaan aikojen takaiseen kotikenttäänsä, Kolttakönkäälle.

Lähteet: YLE Lappi / Pia Tuukkanen