Luova talous tarvitsee vapautta ja kapinaa

Suomalaiset loistoristelijät olivat jo askel uuteen luovaan talouteen. Laivoja, jotka tarjosivat elämyksiä. Italian Fiatin pelasti konkurssilta ajatusten kääntäminen teollisuustaloudesta luovaan talouteen. Autoihin palutettiin paitsi design myös ilo ja hauskuus. Turussa tutkitaan nyt miten kannustaa suomalaisia enemmän uuden luomiseen.

tiede
YLE Uutiset Grafiikka

-Suomi on suljettujen järjestelmien maa. Se rajoittaa vapautta ja siten ajattelua. Esimerkiksi Turussa on kaupungin kattava langaton verkko, mutta se suljettu. Suomessa hienot tietojärjestelmät on lukittu monien palomuurien taakse, luettelee professori Alf Rehn Åbo Akademista.

Hänen johdollaan on käynnistynyt tutkimusprojekti nimeltään Creatin´ selvittämään millaisin keinoin syntyisi kannustavia olosuhteita luovan talouden vauhdittamiseksi.

Konttori- vai harjoitustiloja?

Tähän asti on pidetty tärkeänä hyvien konttoritilojen löytymistä, mutta luovassa taloudessa pitäisi olla tarjolla myös harjoitustiloja kaupunkilaisten kuoroille, tai edullista studioaikaa punkbändille. Designerille taas pitäisi olla tarjolla työ- ja kauppatilaa, pohtii Rehn.

Professori Rehnin toinen kotikaupunki on Kööpenhamina, jonka kuuluisa Christianian alue, kaikesta maineestaan huolimatta, on ollut hänen mukaansa varsinainen luovuuden laboratorio. - Siellä on paikka koisia, lainattavissa olevia työpajoja, ja jaloissa pyörii uteliaita turisteja ostoksilla. Olisi luotava tällaisia kasvualustoja, eräänlaisia perustukia,pohtii Rehn.

Käyty keskustelu tylsää

Rehn arvostelee myös nykyistä apurahajärjestelmää. Hänen mukaansa tukien olisi tultava alhaalta ylöspäin eikä päinvastoin.

-Keskustelu luovista talouksista on ollut Suomessa aika ikävää ja tylsää. Oikea luovuus ei synny siitä, että koulutetaan hyviä apurahahakemusten kirjoittajia. Eikä siitäkään, että rakennetaan isoa konserttitaloa, vaan siitä että tehtäisiin monta pientä konserttitilaa.

Luova kaupunki ei ole kaupunki, jossa vain luodaan. Se on kaupunki, missä luominen on tehty mielekkääksi. Kaupunki, joka tarjoaa esimerkiksi hyviä kahviloita, miettii Rehn.

Suomessa hyvä underground

Rehnin mukaan Suomessa on erittäin hyvä underground. Niin elokuvissa, musiikissa kuin sarjakuvissakin. Nämä pitäisi hänen mukaansa myös huomioida, kun annetaan luovalle taloudelle rahaa. Usein undergroundprojektit ovat hyvin orgaanisia ja lyhytkestoisia, eivätkä taivu kankeisiin apurahajärjestelmiin.

On jo täällä

Palvelutaloudesta siirrytään maailmanlaajuisesti luovaan talouteen, joka Rehnin mukaan on jo iskostunut vanhaan talouteen.

- Veikkaan, että 10 vuoden kuluttua eroa ei enää edes nähdä. Kaikki talous muuttuu luovaksi taloudeksi. Designin,estetiikan,kulttuurin ja kokemuksen tärkeys on siirrettävä kaikkeen toimintaan. Sitä ei nähdä tukena vain pienelle hippiporukalle, vaan tukena koko taloudelle.

Rehn myös muistuttaa, että tiede ilman taidetta ja kulttuuria ei voi olla kovin merkittävää.Tiede tarvitsee taidetta.

Lähteet: YLE Uutiset/Arto Nurmi