Uusi direktiivi nostaa eläinkokeiden kustannuksia

Valmisteilla oleva EU-direktiivi ei paranna koe-eläinten oloja Suomessa, mutta lisää tutkijoiden paperitöitä. Direktiiviä pidetään kuitenkin tervetulleena, sillä sen toivotaan kohentavan koe-eläinten oloja muualla Euroopassa.

Kotimaa
Helsingin yliopiston Viikin koe-eläinkeskus.
Suomessa tehtiin viime vuonna noin satatuhatta eläinkoetta.YLE

EU:n parlamentti saa syyskuussa harkittavakseen uuden eläinkoedirektiivin. Se on ollut valmisteilla jo vuosia ja sen on tarkoitus korvata sisällöltään vanhaksi jäänyt, vuodelta 1986 oleva edeltäjänsä. Direktiivin on tarkoitus yhtenäistää unionin alueella olevaa eläinkoelainsäädäntöä. Mikäli esitys hyväksytään parlamentissa syyskuussa, on jäsenmailla sen jälkeen muutama vuosi aikaa tuoda muutokset omaan maahansa.

Direktiiviin on kirjattu esimerkiksi eettisiä ohjeita. Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Kai Pelkonen on ollut mukana valmistelemassa esitystä.

- Eläinten korvaaminen aina, kun se on mahdollista, erilaisten eläimille tehtävien toimenpiteiden muokkaaminen ja valitseminen niin, että ne tuottavat eläimelle mahdollisimman vähän kipua, tuskaa ja kärsimystä, sekä eläinten vähentäminen pienimpään mahdolliseen määrään, Pelkonen luettelee.

Eettisten ohjeiden lisäksi esitys sisältää myös vaatimuksia eläinkokeiden tekijöiden pätevyydestä ja taidoista. Eläinkokeet kirjataan entistä tarkemmin, jolloin myös tutkijoiden paperityö lisääntyy.

- Se tuo jonkin verran lisää tällaista virkamies- ja paperityötä, mikä tulee jonkin verran nostamaan hallinnollista kustannustaakkaa, Pelkonen kertoo.

Eläinkokeiden tarpeellisuus puhuttaa

Suomessa eläinkoelakia on viimeksi muokattu vuonna 2006. Tuolloin otettiin huomioon jo silloin valmisteilla olleen direktiivin vaatimukset, joten suomalaisen laboratoriohiiren elämään tai tutkijoiden koulutusvaatimuksiin esitys ei vaikuta.

- Sellaisten valtioiden osalta, joissa ei ole ollut kovin selkeää lainsäädäntöä tutkimuksiin käytettävien eläinten osalta, niissä lainsäädäntö varmasti jäntevöityy ja tavoitteena on, että se harmonisoituu läpi koko EU:n, Pelkonen kertoo.

Eläinkoedirektiivissä mainitaan myös, että lopullisena tavoitteena on korvata eläinkokeet muilla kokeilla, heti kun se on mahdollista. Pelkonen uskoo, että eläinkokeiden tarpeellisuutta pohditaan jatkossa enemmän.

Lähteet: YLE Uutiset / Anne-Pauliina Rytkönen