Nuijamiesten muistomerkki vedettiin miesvoimin Kurikasta Koskenkorvalle

Maakunnasta löytyy monta historiallista muistomerkkiä, joilla on oma mielenkiintoinen historiansa. Koskenkorvalla sijaitsevalla Nuijamiesten muistomerkillä on erikoinen tarina.

Koskenkorva, Ilmajoki
Kuvanveistäjä Matti Visannin veistämä kivipaasi muistuttaa Nuijasodan päätöstaistelusta vuonna 1597.
YLE Pohjanmaa

Koskenkorvan Kapalankankaalla taisteltiin yli 400 vuotta sitten verinen taistelu, joka päätti Nuijasodan. Sodassa taistelivat suomalaiset talonpojat Klaus Flemingin johtamia huoveja vastaan. Talonpojat olivat kyllästyneitä niin sanottuun linnaleiriin, joka tarkoitti sitä, että sotilaita hevosineen oli sijoitettuna talonpoikaistaloihin asumaan rauhankin aikana.

Kapalankankaalla kaatui 2500 talonpoikaa ja Nuijasota päättyi talonpoikien tappioon. Linnaleiri kuitenkin loppui ja vihattu Klaus Flemingkin kuoli pian taistelun jälkeen.

Pohjalaiset olisivat halunneet pystyttää nuijamiehille patsaan jo 1800-luvulla. Tuolloin elettiin kuitenkin Venäjän vallan aikaa ja venäläisten mielestä kapinalliset riitapukarit eivät ansainneet muistomerkkiä.

Isänmaallista innostusta

Vasta Suomen itsenäistyttyä muistomerkkihankkeesta tuli totta. Isänmaallisen innostuksen vallassa 1920-luvulla ryhdyttiin puuhaamaan muistomerkkiä nuijamiehille.

- Kurikan Käräjävuorelta löydettiin valtava kallionlohkare, joka vedettiin isossa reessä miesvoimin talven aikana Kurikasta tänne Koskenkorvalle, kertoo koskenkorvalainen, Ilmajoen opaskerhossa toimiva Antti Ala-Ilkka.

- Vetämässä oli Kurikan ja Ilmajoen suojeluskuntalaisia ja lotat olivat heitä muonittamassa, tietää Antti Ala-Ilkka.

Paljastustilaisuudessa presidentti Relander

Kuvanveistäjä Matti Visanti veisti kivipaaden paikallaan valmiiksi. Työ oli niin suuri, että se viivästyi vuodella ja paljastustilaisuus pidettiin vuonna 1925. Näin ollen patsas viettää 85-vuotisjuhlavuottaan.

- Paljastustilaisuus oli suuri juhla, jossa oli paikalla muun muassa presidentti Relander sekä ministereitä ja muita herroja. Patsaan luovutti isokyröläinen Edward Björkenheim ja maakunnan puolesta sen otti vastaan kurikkalainen Juho Koivisto, muistelee historiaa Antti Ala-Ilkka.

Ilmajoen opaskerhon Eeva Rahnasto kertoo, että hänen äitinsä on lottana ollut muonittamassa miehiä, jotka kivipaasta vetivät Kurikasta Koskenkorvalle.

- Äitini kertoi, että puuroa ja soppaa oli mennyt kahareksatta korveellista, hymyilee Eeva Rahnasto.

Muistomerkki on nykyään Ilmajoen kunnan hallussa ja Ilmajoen opaskerhon jäsenet esittelevät sitä tilauksesta.

Lähteet: YLE Pohjanmaa