Vihreiden kielilinjausta hämmästellään

Demarit, vasemmistoliitto ja RKP ihmettelevät vihreiden linjausta, jossa korkeakoulujen pakollinen virkamiesruotsi poistettaisiin. Laki vaatii nykyään julkiseen virkaan hakevilta toisen kotimaisen kielen hallintaa.

Kotimaa
Astrid Thors
Astrid ThorsYLE

Julkiseen virkaan hakevilta vaaditaan nykyisin toisen kotimaisen kielen eli ruotsin hallintaa. Tämän on voinut osoittaa esimerkiksi korkeakoulututkinnolla tai suorittamalla erityisen valtionhallinnon kielitutkinnon.

- Minusta vihreiden kanta edustaa väärinymmärrystä, että Suomessa opiskeltaisiin ruotsia vain julkisella sektorilla palvelemista varten. Päinvastoin, kysyntä on edelleen suurta yksityisellä sektorilla ja kansainvälisissä tehtävissä, eurooppaministeri Astrid Thors sanoo ja pitää vihreiden esittämää järjestelyä perustuslain vastaisena.

SDP:n kannan kertonut kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta pitää vihreiden päätöstä sikäli yllättävänä, että samalla he haluavat kuitenkin taata hyvän ruotsinkielisen palvelun.

- Johtopäätökset olivat kummallisia, jos he haluavat lakkauttaa keinot, joilla tähän tavoitteeseen päästäisiin, Feldt-Ranta sanoo.

SDP ei ole Feldt-Rannan mukaan valmis myöskään alueellisiin kokeiluihin esimerkiksi niin, että ruotsin sijaan opiskeltaisiin venäjää.

- On tärkeää, että ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisina eri puolilla Suomea. On erikoista nähdä, että kaikki itäsuomalaiset ihmiset jäisivät Itä-Suomeen. Lapset voivat joutua vaikeaan tilanteeseen, jos koulunkäyntiaikana muutetaan paikkakunnalta toiselle.

Vasemmistoliitossa pidetään kiinni siitä, että molempia kotimaisia kieliä opetetaan kaikille.

- Kun isoon osaan töistä vaaditaan jatkossakin molempien kielten taito, niin alueelliset poikkeamat aiheuttaisivat koulutukseen umpiperiä, joita ei mielestämme saa olla, vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoo.

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) ei halunnut sunnuntaina kommentoida keskustelua. Hän on aiemmin kertonut kantansa, ettei alueellisiin kokeiluihin ole syytä ja ruotsin kielen nykyisestä asemasta pidetään kiinni hallitusohjelman mukaisesti.

Kristillisten Räsänen avoin kokeiluille

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen on pohtinut, että alueellisesti voitaisiin kokeilla mallia, jossa pakollinen ruotsin opiskelu aloitettaisiin muutamaa vuotta aikaisemmin ja samalla opiskeluaikaa lyhennettäisiin. Perustaitojen osaaminen tulisi Räsäsen mukaan kuitenkin säilyttää.

- Pakollista ruotsin opiskelua voisi olla vähintään kaksi vuotta, jonka jälkeen kielen voisi vaihtaa vaikka venäjään. Jos opetus aloitettaisiin aiemmin, se saattaisi myös motivoida koululaisia jatkamaan ruotsin opiskelua, Räsänen hahmottelee.

Puolueena kristillisdemokraatit ovat sitoutuneet nykyiseen kaksikielisyyteen.

Soini ennakoi vaaliteemaa

Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin mielestä virkakielivaatimus alkaa jo nyt olla monin paikoin pelkkä muodollisuus. Soini sanoo, että kerrankin hän voi olla vihreiden kanssa jostain samaa mieltä.

- Käytännössä tämä tarkoittaa pakkoruotsin poistoa, vaikka he eivät käytäkään tällaista terminologiaa. Nykyisellään pakkoruotsi on kohtuuton rasite kokonaiselle ikäluokalle, Soini sanoi ja ennakoi aiheesta yhtä vaaliteemoista.

Lähteet: YLE Uutiset