Kyselyn mukaan seksuaalinen häirintä on eduskunnassa vakava ongelma

Eduskunnan teettämän tutkimuksen mukaan mahdollisesti kolmasosa eduskunnan naispuolisista työntekijöistä on kokenut seksuaalista häirintää työpaikallaan. Neljässä tapauksessa kymmenestä syypääksi ahdisteluun mainitaan kansanedustaja.

Kotimaa

Tutkija Hertta Niemen mukaan tyypillisin tapa häiritä naisia on häirintä sopimattomin puhein, mutta seitsemäsosaa vastaajista on ahdisteltu fyysisestikin.

Kyselytutkimus on osa eduskunnan kanslian tasa-arvoselvitystä, joka lähetettiin 680 henkilölle. Kyselyyn vastasi 320 eduskunnan työntekijää, joista 224 naisia. Kansanedustajilta asiaa ei kyselty.

Naispuolisista vastaajista joka kolmas oli joutunut kuulemaan asiatonta kommentointia, ja noin joka seitsemättä oli lähennelty fyysisesti.

Miestyöntekijöistä valitti seksuaalisesta häirinnästä vain häviävän pieni osa. Yleisesti voidaan sanoa myös, että miehet ovat selkeästi kaikin puolin tyytyväisempiä tasa-arvon toteutumiseen sekä omissa työyksiköissään että koko eduskunnan kansliassa.

Silti "melko tyypillinen" suomalainen työpaikka Selvityksen perusteella näyttää siltä, että eduskunta on tasa-arvoasenneilmapiirinsä puolesta melko tyypillinen suomalainen työpaikka. Tutkija kuitenkin muistuttaa, että yksikin häirintätapaus on aina liikaa ja raportoituun häirintään tulee suhtautua erittäin vakavasti. Valmisteilla olevassa uudessa tasa-arvosuunnitelmassa todetaan, että selvityksen perusteella "eduskunnan kansliassa on esiintynyt sukupuoleen ja seksuaalisuuteen kohdistuvaa häirintää siinä määrin, että ongelmaa voidaan pitää vakavana". Muilta osiltaan tasa-arvoselvityksen tulokset näyttävät samankaltaisilta. Naiset valittavat eriarvoisuuden kokemuksista miehiä useammin, ja suurin murheenaihe on palkkaus. Siinä katsoo syrjintää kokeneensa useampi kuin neljä kymmenestä naisvastaajasta. Vastaukset jakautuivat osastoittain siten, että kyselyyn vastanneista 11 prosenttia työskentelee keskuskansliassa, yhdeksän prosenttia valiokuntasihteeristössä, 29 prosenttia hallinto-osastolla, 15 prosenttia tieto- ja viestintäyksikössä, kolme prosenttia kansainvälisten asiain yksikössä, neljä prosenttia turvayksikössä ja 29 prosenttia vastaajista oli kansanedustajien avustajia. Uusi tasa-arvosuunnitelma tulossa Vaikka kansanedustajat muodostavat suurimman ryhmän väitetyistä ahdistelijoista, on huomattava, että kansanedustajien avustajat valittavat ongelmista muita vähemmän. Avustajista oli tyytyväisiä vallitsevaan tasa-arvotilanteeseen 81 prosenttia, mikä on enemmän kuin missään eduskunnan kanslian yksikössä. Lisäksi seksuaalista ahdistelua koskevaan kysymysosioon tuli vähemmän vastauksia kuin kyselytutkimukseen kaikkiaan. Siten voidaan päätellä, että ahdistelua kokeneiden työntekijöiden todellinen lukumäärä on varsin pieni. - On myös toki mahdollista, että kysymyksen sensitiivinen luonne pelotti vastaajia, jotka pelkäsivät anonymiteettinsä puolesta, tutkija Hertta Niemi huomauttaa. Eduskunnan kansliaan on valmisteilla uusi tasa-arvosuunnitelma. Siinä muun muassa kerrotaan, kenen puoleen pitää kääntyä, jos joutuu ahdistelluksi. YLE Uutiset