Suomen ensimmäistä nollaenergiataloa rakennetaan Otaniemessä

Suomessa on käynnissä kokeiluja rakentaa nollaenergiataloja, jotka tuottavat itse yhtä paljon energiaa kuin kuluttavat. Teknillinen korkeakoulu TKK kehittää Espoon Otaniemessä energiaomavaraista pientaloa, joka on tarkoitus viedä energiatehokkuuskilpailuun Madridiin ensi kesänä. Kuopiossa puolestaan aletaan rakentaa ensimmäistä nollaenergiakerrostaloa joulukuussa.

Kotimaa
Kaksi miestä seisoo ulkona
YLE / Mikko Haapanen

Puinen pitsihuvila ei tule ensimmäiseksi mieleen Luukuksi nimettyä taloa Otaniemessä katsellessa, vaan jotain jämäkämpää ja kompaktimpaa. Tosin ulkovuoraus ei ole valmis, ja pressut peittävät osaa 42-neliöisestä talosta TKK:n arkkitehtiosaston pihalla.

Artesaani-puuseppä Ransu Helenius kurkottaa alas katolta ja kiinnittää ruuvinvääntimellä lasituslistaa ikkunaan, jossa ei ole karmeja.

- Sillä saavutetaan älyttömän hyvä lämmöneristävyys, koska tavanomaisessa ikkunassa yleensä karmi on kaikkein heikoin lenkki. Tässä on nelinkertainen umpiolasielementti, joka aivan varmasti pitää lämmön sisällä, puusepäntaitoja hankkeessa muille opettava TKK:n opiskelija vakuuttaa.

Verhot eivät siis heilu vedossa, ja harakatkin jäävät nuolemaan varpaitaan. Sen varmistavat ulkopintaan tuleva 30 - 35 senttiä paksu selluloosaeriste ja edistynyt ilmanvaihtojärjestelmä.

- Talon pitää olla ilmatiivis, se ei saa vuotaa niin kuin vanhat puutalot välillä vetävät ja vuotavat. Ja mikseivät muutkin talot, puurakentamisen professori Pekka Heikkinen tiivistää vaatimukset rakenteelle.

Lämmin ilma hohkaa taloon hiljalleen olohuoneen seinässä olevasta isosta säleiköstä. Sama ilmastointilaite osaa sekä lämmittää että jäähdyttää. Poistoilmasta lämpö otetaan talteen 80-prosenttisesti.

Aurinkoa otetaan talteen kun sitä saadaan

Pelkästään edellä kuvatuilla elementeillä Luukku olisi melko tyypillinen passiivitalo. Siitä on kuitenkin tarkoitus tulla enemmän: nollaenergiatalo, joka tuottaa saman verran energiaa kuin kuluttaa. Katolle asennetaan aurinkopaneelit sähköä ja -keräimet lämpöä varten. Epäilijöitä on riittänyt, professori Pekka Heikkinen kertoo.

- Kaikki kysyvät, miten se on Suomessa mahdollista, mutta kysymys on vuositasolla nollaenergiasta.

Talvella on vain kolmisen kuukautta, jolloin aurinkoenergiaa ei Suomessa saada talteen lainkaan. Kesällä sitä on sen sijaan yllin kyllin, ja ylijäämä voidaan varastoida akkuihin. Akkutekniikan heikkouksien takia parempi vaihtoehto olisi kuitenkin syöttää sähkö takaisin sähköverkkoon, kuten esimerkiksi Saksassa tehdään.

Syöttötariffi kannustaisi kuluttajaa

Saksassa on syöttötariffijärjestelmä, jossa kuluttaja saa verkkoon tuottamastaan sähköstä sähköyhtiöltä takuuhinnan. Maassa onkin noin miljoona aurinkosähköjärjestelmää, kun Suomessa niitä on kymmenkunta.

Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön syöttötariffityöryhmä on äskettäin esittänyt, että takuuhintaa maksettaisiin vain isoille biokaasu- ja tuulivoimayksiköille.

Matalaenergia- ja passiivitalojen kauppa on kangerrellut rakentajien kiinnostuksen puutteen takia. Lähitulevaisuudessa keppiä antavat tiukkenevat rakennusmääräykset. Syöttötariffiporkkana voisi pönkittää edistyksellistä nollaenergiatalojen rakentamista.

Kuopioon ensimmäinen nollaenergiakerrostalo

Kuopiossa aletaan joulukuussa rakentaa Suomen ensimmäistä nollaenergiakerrostaloa, joka käyttää hyväkseen aurinko- ja maalämpöä sekä kaukolämpöä pahimpien pakkaspiikkien leikkaamiseen. Tavoitteena on pitää asumiskustannukset kohtuullisina. Järvenpäässä on vireillä vastaava hanke.

TKK:n Luukun periaattein toimivan pientalon hintaa on vielä vaikea arvioida, mutta tavoite on sama kuin kerrostalohankkeissa eli kohtuuhintainen asuminen.

Luukku kuljetetaan kymmenen "lajin" Solar Decathlon -kilpailuun Madridiin Espanjaan ensi kesänä. Sen jälkeen talo tuodaan Mäntyharjun loma-asuntomessuille, jotka järjestetään kesällä 2011.

Lähteet: YLE Uutiset / Mikko Haapanen